Asiakas ykköseksi!

Seminaarissa oli paikalla mm. kirjastoalan ammattilaisia ja eri järjestöjen edustajia.

Suomessa kirjastojen asiakastutkimuksissa korostuu käyttäjien tyytyväisyys kirjaston palveluihin. Käyttäjät ovat tutkimusten mukaan jopa sitä mieltä, että kirjasto parantaa elämänlaatua. Mutta mitä tehdä, jos rakastaa kaunokirjallisuutta tai opiskelee ahkerasti, mutta painetun kirjan lukeminen hankalaa, jopa mahdotonta? Celia-kirjasto tarjoaa mm. äänikirjoja lukemisesteisten käyttöön, ja aloittaa Kirjasto kaikille! -projektin tiivistääkseen yhteistyötä yleisten kirjastojen kanssa.

"Lukemiseste tarkoittaa, että painetun tekstin lukeminen on hankalaa. Näkövamma ja lukivaikeus ovat tavallisimmat lukemisesteet. Arviolta ainakin 5 % väestöstä eli 250000 henkilöä on jollakin tavalla lukemisesteisiä, joten kyse ei ole marginaalisesta ryhmästä", kertoi Minna von Zansen Celiasta.

Minna von Zansen esitteli keväällä tehtyä kirjastokyselyä.

Celia-kirjaston ahkera käyttäjä Antti Vuori toi hienosti puheenvuorossaan esiin esteettömien kirjastopalvelujen merkityksen. Hänelle, kuten monelle muullekin (esimerkiksi minulle!) lukeminen on tärkeä osa elämään. On hienoa, ettei lukemista tarvitse lopettaa, vaikka painetun kirjan lukemiselle ilmaantuisi pysyvä tai väliaikainen este.

Mieltäni lämmitti erityisesti Jaakko Tiinasen esitys. Hän kertoi espoolaisen Kirjasto Omenan yhteistyöstä eri käyttäjäryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Kirjastossa oli lähdetty kehittämään toimivampia palveluita lukemisesteisille asiakkaille. Samalla oli tullut tarkistettua kirjaston tilojen ja palveluiden esteettömyyttä. Hän puhui juuri niistä asioista, joita me ajamme - ja erittäin innostavasti!

Seminaarissa vieraili Bitte Kronqvist ruotsalaisesta Myndigheten för tillgängliga medier (MTM) -organisaatiosta. Hän kertoi muun muassa yhteistyöstä yliopistojen kirjastojen kanssa. Monet yliopistot olettivat aluksi, ettei heidän opiskelijoissaan voi olla juurikaan lukemisesteisiä. Yhteistyön aikana selvisi kuitenkin, että monilla opiskelijoilla oli tarvetta äänikirjoille. Osa opiskelijoista oli sinnitellyt kaikki siihenastiset opintonsa läpi niin, että joku perheenjäsenistä oli lukenut heille oppikirjoja ääneen.

Heidi Carlsson Asplund (vas.) Lerumin kaupunginkirjastosta esitteli Ruotsin toimintamallia, ja Johanna Korkeamäki (oik.) kertoi erilaisista oppimisvaikeuksista.

Heidi Carlsson Asplund kertoi, kuinka Ruotsissa yhteistyö toimii MTM:n ja yleisten kirjastojen välillä. Yleisen kirjaston täytyy huolehtia muutamasta asiasta: koko henkilökunnan pitää tietää mitä äänikirjat ovat, kuka niitä voi lainata ja millaisia lukemisesteitä on olemassa. Hän korosti myös kohtaamisen merkitystä: esimerkiksi kunnioitusta ja hienotunteisuutta. Carlsson Asplund kertoi myös "oman kirjastonhoitajan" mallista. Kun asiakkaan ei tarvitse joka kerta selittää erikseen tarpeitaan tai toiveitaan, madaltuu kynnys pyytää apua.

Kaiken kaikkiaan seminaarissa korostui se, että asiakkaan tarpeet tulisi nostaa ykköseksi ja että kirjastopalveluiden tulisi olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Esimerkillinen asenne!

Rauha Maarno on Kirjasto kaikille! -hankkeen projektipäällikkö.

Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti


Kirjasto kaikille! -projektiin otetaan edelleen mukaan yhteistyökumppaneita. Lisätietoja: www.celia.fi/kirjastokaikille

Kirjasto kaikille! -seminaarin esitykset löytyvät osoitteesta www.celia.fi/ohjelma. Suosittelen tutustumaan!