Hankkeen tausta

Suomalainen yhteiskunta on moninainen. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa asuu, elää ja työskentelee hyvin erilaisia ihmisiä, jotka kuuluvat monenlaisiin ryhmiin kuten esimerkiksi kieli- ja kulttuurivähemmistöihin. Tähän todellisuuteen myös suomalaisen taide- ja kulttuurikentän on vastattava. Miten ulkomaalaissyntyiset taiteilijat voivat jatkaa taiteellista uraansa Suomessa? Miten vähemmistöihin kuuluvat kulttuurialan ammattilaiset pääsevät vaikuttamaan siihen mitä suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä tapahtuu? Miten taide- ja kulttuurilaitokset avaavat ovensa eritaustaisille ihmisille ei pelkästään yleisönä vaan nimenomaan tekijöinä?

Hankkeen tavoitteet

Ensimmäisen Avaus-hankkeen (2017–2019) tavoitteet

1. Hankkeen tavoitteena oli luoda pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat entistä paremmin ulkomaalaissyntyisten ja -taustaisten henkilöiden inkluusiota taide- ja kulttuurikentällä – tekijöinä, toimijoina ja kokijoina.

2.Kehittää koulutuspaketteja

Hankkeen tavoitteena oli kehittää luovia ja osallistavia koulutuspaketteja, joiden avulla voidaan tehdä näkyväksi inkluusion esteitä ja edistää sen toteutumista taide- ja kulttuurikentällä.

3.Tutkia olosuhteita ja tukea ulkomaalaissyntyisten alanammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä.

Avaus 2.0 -hankkeen (2019–2020) tavoitteet: 

1. Ulkomaalaissyntyisten taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työnohjaus ja tuki

2. Taide- ja kulttuurialan kehittäminen monimuotoisemmaksi 

Hankkeen toteutus

Osana Avaus-hanketta toteutettiin vuonna 2018 job shadowing -havainnointia neljässä kansallisessa ja/tai valtionosuutta saavassa taide- ja kulttuurilaitoksessa siitä, miten laitokset huomioivat moninaisuutta ja millaisia esteitä yhdenvertaisuuden toteutumiselle mahdollisesti on. Hankkeen tavoitteena on näiden tutkimustulosten pohjalta kehittää luovia ja osallistavia koulutuspaketteja, joiden avulla voidaan tehdä näkyväksi osallisuuden esteitä, tunnistaa ja huomioida entistä paremmin ulkomaalaissyntyisten ja -taustaisten henkilöiden sekä turvapaikanhakijoiden osaamista ja edistää heidän pääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Avaus-hanke järjesti vuonna 2018 moninaisuuskoulutuksia tutkimuksessa mukana olleille taide- ja kulttuurilaitoksille. 

Vuonna 2019 hanke toteutti moninaisuusagentti-kurssin ulkomaalaissyntyisille ja -taustaisille kulttuurialan ammattilaisille ja taiteilijoille. Kurssin tavoitteena on tarjota työkaluja taide- ja kulttuurikentän moninaisuuden kehittämiseen. Lue lisää moninaisuusagenteista sivultamme. 

Hankkeessa edistettiin kulttuurisesti moninaisen ja osallisuuteen perustuvan taide- ja kulttuurialan kehittymistä. Hankkeen ansiosta lukuisat taide- ja kulttuurilaitokset kohtasivat maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia ja olivat vuoropuhelussa heidän kanssaan, mikä auttoi tunnistamaan maahanmuuttajien osaamista ja asiantuntijuutta.

Tutkimus

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti osana Avaus-hanketta vuosina 2017–2020 tutkimuksen ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemasta suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvin museoiden, teattereiden ja orkestereiden, kansallisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä lähemmin Suomen kansallismuseon, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginorkesterin sekä Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä.

Emmi Lahtinen, Marjo Mäenpää, Sirene Karri ja Ari Kurlin Niiniaho (2020). Avaus. Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa. Cuporen verkkojulkaisuja 63. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Loppuseminaarin tallenne

Avaus-hankkeen loppuseminaari järjestettiin 14.9.2020 Ateneum-salissa, Helsingissä.

Loppuraportti

Suositukset

• Avaus-hankkeet osoittivat, että moninaisuuden parempaa huomioimista tarvitaan kulttuuri- ja taidekentällä. 
  
• Hankkeet osoittivat, että ulkomaalaistaustaisten -  ja rodullistettujen -  taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten vuoropuhelua taide- ja kulttuurilaitosten kanssa tarvitaan. Hyvänä keinona on mentorointi ja konsultaatio. 
• Taide- ja kulttuurialan laitoksia kannustetaan hyödyntämään moninaisuusagenttien asiantuntemusta.
• Moninaisuusagenttikurssille tarvitaan jatkoa. 
• Moninaisuusagenttien ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyötä tulee jatkaa. Tarvitaan vapaamuotoisia tapaamisia ja suunnitelma yhteistyön jatkumisesta.
• Moninaisuus tulisi olla osa kokonaisvaltainen osa taide- ja kulttuurilaitosten strategista työtä.
• Moninaisuusagenttien osaamista tulee markkinoida systemaattisesti.
• Taide- ja kulttuurilaitoksilla tulisi olla linjauksia ja suunnitelmia moninaisuutta edustavasta henkilöstöpolitiikasta
• Moninaisuusosaamisen tulisi näkyä taide- ja kulttuurilaitosten rekrytointikriteereissä.
• Rasismiin ja syrjintään tulee puuttua aktiivisesti. Taide- ja kulttuurialan henkilöstö tarvitsee lisää koulutusta rasismin ja syrjinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. 

• ”Tarvitaan lisää koulutusta tuottamaan ymmärrystä syrjiviä toimintatapoja luovista rakenteista ja käytännöistä."
• ”Kaikkia taide- ja kulttuurilaitoksia kehotetaan laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelma ja arvioimaan rekrytointikäytäntöjään yhdenvertaisuuden näkökulmista.”
• ”Laitosten tulisi myös lisätä julkaisemansa tiedon saavutettavuutta käyttämällä selkeää suomen kieltä sekä mahdollisuuksien mukaan muita kieliä osana yhdenvertaisuussuunnittelua.” 
  
• ”Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi kehittää VOS-järjestelmään taloudellisia kannustimia, , joilla taide- ja kulttuurilaitoksia rohkaistaisiin ja ohjattaisiin kehittämään yhdenvertaisia työskentelymahdollisuuksia ulkomaalaissyntyisille ja erilaisia kulttuuritaustoja edustaville ammattilaisille.” 
• ”Kielten opetusta työnteon ohessa sekä positiivista erityiskohtelua tulee harkita keinoina, joilla edistetään pääsyä suomalaiselle taide- ja kulttuurikentälle.”
• ”Tarvitaan tehokkaampaa seurantaa ja arviointia varmistamaan, että annettuja suosituksia noudatetaan.” 
• "Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten näkökulma on tärkeää sisällyttää tulevaisuuden tutkimushankkeisiin, joissa alan ammattilaisten asemaa tarkastellaan. Lisäksi tarvitaan lisää kansallisen tason tutkimusta rodullistamista kokeneiden taide- ja kulttuurialan ammattilaisten urapoluista ja -kehityksestä.” (Emt. 121- 122.)

Globe Art Point

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

Yhteydenotot

Vs. toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija
Mira Haataja
mira.haataja@cultureforall.fi
+ 358 40 213 6339

Toiminnanjohtaja
Rita Paqvalen
Kulttuuria kaikille -palvelu
rita.paqvalen@cultureforall.fi