Tulevaisuuteen varautuminen

Näiden perustelujen saattelemana Kemin Taksipalvelu ja Metsä Groupin Kemin tehtaat palkittiin vuoden lasten- ja nuorten teatteritekona Thalia-gaalassa kuljetusten järjestämisestä lapsille Kemin kaupunginteatterin Mörköjen yö -näytelmään. Yritykset ovat kustantaneet noin neljänsadan lapsen teatterimatkat kyseiseen näytelmään. Myös Tatja Hirvenmäki sai yleisön suosikkinäyttelijä -palkinnon samasta teatterista. Onnittelut rakkaalle kotikaupungilleni Kemille upeista palkinnoista!

Lasten- ja nuorten teatteriteko palkinnon perusteluissa otetaan hienosti esille suuret ongelmat, erityisesti Lapissa. Pitkien välimatkojen takia lasten arki on eriarvoistunut. Koulujen ja päiväkotien kulttuuriin käytettävät määrärahat pienevät vuosi vuodelta ja yhä harvempi saa kokea teatterielämyksiä. Kemin kaupunginteatterilla on huikeat katsojaluvut suhteutettuna asukasmäärään. Mutta mitä se on tulevaisuudessa, kun uudet sukupolvet eivät välttämättä saa enää teatterikasvatusta? Ja mikä on pienien kaupunkien teattereiden rahoituksen kohtalo?

Toivottavasti Kemin kaupunginteatteriin löydetään uusi johtaja, joka jatkaa hyvällä tiellä ja kenties ottaisi ohjelmistoon vaikkapa nykysirkusta! On sääli, että nykysirkusta nähdään niin harvoin pohjoisen teattereissa. Harva pohjoisessa edes tietää mitä nykysirkus on. Tietysti tämä on yksi syy miksei sitä teattereiden ohjelmistoista paljoa löydy. Nykysirkuksessa saavutettavuuden parantaminen ns. normaaleille teatterikävijöille on yksi iso asia, jota on kehitettävä huomattavasti. Tämä on ennen kaikkea teatterijohtajien ja muiden tilojen haltioiden käsissä.

Pohdimme usein rovaniemeläisen nykysirkus- ja musiikkiyhdistys Agit Cirkin tuottaja Joonas Martikaisen kanssa Lapin tilannetta - tai yleensäkin eri taidemuotojen, kuntien ja yritysten tulevaisuuden näkymiä. Yksi asia on varma: Tulevaisuuden rahoitusmallit kulttuuri- ja urheilutoimijoilla tulevat muuttumaan ja yrityksiltä tullaan vaatimaan yhä suurempaa yhteiskuntavastuuta. Kemin kaupunginteatterin yhteistyö yrityksien kanssa on pieni ja hieno askel eteenpäin tässä työssä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme suurempia harppauksia eteenpäin. Rahoitus- ja väestömuutokset tulevat näkymään useita vuosia aikaisemmin pohjoisessa kuin etelässä.

Agit Cirkin tuottaja painii Lapissa erityisesti rahoitus- ja saavutettavuus asioiden kanssa. Sana saavutettavuus saa ihan uudenlaisen merkityksen Lapissa kuin täällä etelässä, Helsingissä. Voi vain ihailla ja hattua nostaa tuottaja-kollega Joonakselle, joka tekee äärimmäisen hienoa työtä pohjoisessa - ei ainoastaan nykysirkuksen, vaan kaikkien taiteenalojen ja yrittäjien eteen. Hänen kaltaisiaan tuottajia ja johtajia tarvitaan enemmän. Sellaisia ihmisiä, jotka kehittelevät tulevaisuuden malleja taiteen ja yritysmaailman yhteen saattamiseksi.

Mutta mistä saamme sellaisia johtajia ja tuottajia, jotka ymmärtävät sekä bisnesmaailmaa, kulttuuria että matkailua? Ja miten ihmeessä sellaisia ihmisiä saataisiin raahattua vielä Lappiin? (Jopa isolla osalla tuottajista nousee karvat pystyyn kun lauseessa mainitsee sanat bisnesmaailma, tuotteistaminen ja brändääminen - saati mitä se on taiteilijoiden puolella.) Noh, olemme keksineet muutamia ratkaisuja tähän ja muun muassa itse otin rohkean askeleen eteenpäin ja päätin perustaa kulttuuri- ja urheilualan tuotantoyhtiön, jonka yksi tulevaisuuden tavoitteista on nimenomaan löytää ratkaisuja Lapin saavutettavuuden ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Mutta sekin on vain hyvin pieni askel eteenpäin.

Tulevaisuuden ongelmiin tarvitaan isoja asennemuutoksia niin kunnilta, apurahojen myöntäjiltä, politikoilta, kulttuurituotannon koulutusohjelmalta kuin itse taiteilijoiltakin. Vai tarvitseeko näihin asioihin varautua? Kaikki hoituu omalla painollaan? Mene ja tiedä.

Paljon olisi pohdiskeltavaa ja sanottavaa, mutta valitettavasti ensi kerralla on viimeisen kirjoitukseni aika. Käsittelen viimeisessä kirjoituksessani ainakin hieman yrittäjyyttä ja kulttuurituotannon koulutusta.

Tulevaisuutta pohdiskellen,
Antti Hanhisuanto
Yrittäjä