Irene Tikka: Kaikukortti on monella tapaa hieno juttu – myös mittarina
Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.
Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.
Mitä hyvää kulttuuripalvelun tarjoaja Kaikukortista saa?
Kaikukortti tuottaa ensisijaisesti hyvää sen käyttäjälle, mutta samaan aikaan se tuottaa hyvää myös kulttuuripalvelun tarjoajalle sekä kunnalle. Miten?
Lähtökohtana on, että Kaikukortin käyttö kirjataan, jolloin voidaan käyttää tilastoja kertomaan osallisuuden mahdollistamisesta. Jos kulttuuri- tai liikuntapalvelun tarjoaja jättää kirjaamisen tekemättä, pysähtyy tilastointi jo tähän.
Lähdetään siis liikkeelle kulttuuripalvelun tarjoajasta, esimerkiksi kesäteatterista. Kesäteatteri on lähtenyt mukaan Kaikukortti-toimintaan ja sitoutunut kirjaamaan tiedot ja tuottamaan arvoa asiakkaalle, teatterille, kunnalle ja Kaikukortin toimintamallille. Kulttuuripalvelun tarjoaja voi hyödyntää kävijätilastoa esimerkiksi apurahahakemuksessa. Nimittäin kun teatteri tarjoaa liput maksutta kaikukorttilaisille, se antaa kortinkäyttäjälle mahdollisuuden osallisuuteen ja näin kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Tämä on todella tärkeä arvo, joka kerrankin on mitattavissa!
Kuntanäkökulmaa Kaikukortin tilastoihin ja tiedolla johtamiseen
Seuraavana portaana katsottakoon kuntatoimijaa. Rovaniemen kaupunki on mukana Kaikukortti-toiminnassa. Kaupunkistrategiaa tukeviin hankkeisiin on kirjattu Kaikukortti-toimintamalli ja Kulttuuria yhteistuumin – valtakunnallinen kulttuurin kehittämishanke. Rovaniemen kaupunkistrategian arvot ovat hämmästyttävästi yhtäläiset Kaikukortin arvojen kanssa. Sattumaa vai yleistä puhetta? Löydettävissä on kuitenkin mitattavia kohtia ja arvoja osavuosikatsaukseen.
Esimerkiksi yksi kaupungin toimintaperiaatteista on palveleva. Kaikukortti vastaakin tämän kohdan kysymykseen: miten meidän tulee toimia kaupunkikonsernin arjessa ja päätöksenteossa? Vastaus on: kehittämällä Kaikukortin käyttöastetta. Tällä hetkellä tilastot kertovat, että keväällä neljännesvuosikatsauksessa käyttöaste oli yli tavoitellun 50 prosentin, mutta on kesän jälkeen pudonnut 45,6 prosenttiin. Tulisiko kesän ajan kulttuuripalveluiden olla kattavampia kaikukorttilaisille? Onko Rovaniemellä oikeat kulttuurikohteet mukana? Vai onko kesällä ihmisillä vain muuta tekemistä ilman tarvetta Kaikukortti-palveluille? Toisaalta aiemmin mainitussa kesäteatterissa Kaikukorttia on käytetty hyvin aktiivisesti. Tulosta voi siis tutkia usealta kantilta.
Rovaniemen kaupunkivisio on Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen nimissä Rovaniemen kaupunki on luonut kumppanuussuhteen Lapin hyvinvointialueen kanssa jatkaakseen Kaikukortti-toimintaa. Tämä on yksi ensimmäisistä yhdyspintatyön sopimuksista ja kirjataan yhdessä tekevä -toimintamallin alle.
Palataan siis siihen, miksi on tärkeää, että kulttuurikohde merkitsee Kaikukantaan Kaikukortti-kävijänsä. Koska muuten näitä lukuja ei saada ylös! Esimerkiksi keskustelua herätti, kun kaupunkiimme saapui kerralla paljon sotapakolaisia Ukrainasta ja heille, lähes kaikille, annettiin Kaikukortti helpottamaan sopeutumista. Keskustelua nousi siitä, täyttyykö uimahalli nyt näistä asiakkaista ja onko ennestään paikallisilla enää mahdollisuutta saada Kaikukorttia. Tilastot antavat hyvin kirjattuina tähänkin vastauksen: ei syntynyt minkäänlaista piikkiä uimahallin kävijätilastoon. Eli jossittelun kärpäseltä katkesivat siivet heti alkuunsa.
Ilman lukuja emme voi johtaa tiedolla tätäkään asiaa. Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue (kuten kaikki muutkin osatoimijat) maksavat vuosittaista kulukorvausta Kaikukeskukselle, jotta vähävaraisten kulttuurista osallisuutta kuvaavia lukuja on mahdollista kerätä Kaikukanta-tietokantaan. Tämä puolestaan tukee eriarvoisuuden vähentämistyötä ja luo yhtenäisyyttä.
Mitä Kulttuuria kaikille -palvelu kehittää?
Kulttuuria kaikille -palvelu on vuodesta 2014 lähtien kehittänyt, koordinoinut ja jalkauttanut taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta edistävää Kaikukortti-toimintamallia. Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kaikukeskus kehittävät jatkuvasti työkaluja yhdenvertaisen aktiivisen toimijuuden lisäämiseksi, joita ovat esimerkiksi vaalitavoitteet, yhdenvertaisuus-ohjeistukset, saavutettavuus-ohjeistukset jne. Yksi osa on TKI-toiminta (tutkimus, kehittäminen ja innovaatio). Esimerkiksi Kaikukortti vaikuttaa – tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Kaikukortin raportointijärjestelmä Kaikukanta, joka palvelee hyvinvointialueita ja kuntia kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedon hyödyntämisessä ja johtamisen seurannan välineenä sote- ja hyte-palveluissa. Kaikukanta tukeekin yhdyspintaa sote-/hyte-toimijoiden ja kuntatoimijoiden välillä. Tavoitteena on lisätä Kaikukortin käyttäjien osallisuutta ja toimijuutta kehittämällä uusia palveluita, kuten hyvinvointimittari ja kulttuuriseuran haku. Lisäksi fyysisen Kaikukortin rinnalle kehitetään mobiili-Kaikukortti. Hankkeessa käytetään yhteissuunnittelun menetelmiä.
Miksi Kaikukortti?
Me olemme kaikki yhteisöllisiä ihmisiä, sillä se kuuluu ihmisen luontoon. Yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että ihmiset kokoontuvat yhteen, jakavat kokemuksiaan ja voimavarojaan sekä tukevat toisiaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Se voi ilmetä monin eri tavoin ja eri yhteisöissä.
Kaikukortin näkökulmasta yhteisöllisyys ja osallisuus tarkoittaa sitä, että heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat pääsevät osallisiksi yhteisöjä tai ryhmiä erilaisten kulttuuritapahtumien, harrastusten tai muun toiminnan parissa. Näissä kohtaamisissa Kaikukortti tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen ja kulttuurin kokemiseen yhdessä, mikä voi kohentaa henkistä hyvinvointia ja lievittää yksinäisyyttä.
Kehittäjänä ja Kaikukortti-vaikuttajana voit mahdollistaa paljon:
- esittämällä vaihtoehdot: mitä jos ja siitäkin eteenpäin
- tekemällä valinnan: olla kaikukorttilainen
- käyttämällä valtaa: tiedolla johtamista, numeroiden lukemista
- kantamalla vastuuta: numeroin ja kirjauksin esitetty vaihtoehto on enemmän kuin sata “musta tuntuu” -fiilistä.
Ja taas kehityksen pyörä on pyörähtänyt yhden ympyrän! Ollaan siis jokainen vastuullisesti mukana Kaikukortti-toiminnassa, tehdään Kaikukortista entistä merkittävämpi meille jokaiselle ja käytetään sen suomaa valtaa.
Irene Tikka
Kirjoittaja on Rovaniemen kaupungin kulttuurituottaja ja Kaikukortin vastuuhenkilö Rovaniemellä.
Kuva: Annu Nietula
Kuva päivätansseista: Irene Tikka
