Selkokielen tutkimushankkeita ideoiva ty�paja-sarja

Klaara- verkosto järjestää keväällä 2019 Helsingissä yhdeksän työpajan sarjan, jossa selkokieltä lähestytään eri näkökulmista. Valmisteluhankkeen tavoite on käynnistää uusia monitieteisiä selkokielen tutkimushankkeita. Toivomme työpajoihin eri alojen tutkijoita, selkokielen toimijoita ja tarvitsijoita sekä sidosryhmiä. Pajojen sisällöt ja kuvaukset ovat suuntaa antavia. Työpajojen tavoite on saada oikeat ihmiset tapaamaan toisensa ja määrittelemään selkokieleen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Työpajoissa muodostetaan ryhmiä, jotka jatkokehittelevät tutkimussuunnitelmia ja hankkivat näille rahoitusta.

Ilmoittaudu työpajoihin viimeistään kahta viikkoa ennen työpajaa. Ilmoittautuneet saavat tarkemmat tiedot työpajan ohjelmasta sähköpostiinsa viikkoa ennen työpajaa. Kuhunkin työpajaan mahtuu enintään 30 osallistujaa.

Työpajojen aikataulu ja aiheet:

1.2.2019 klo 10-15
Työpaja 1. Mitä on selkokieli? Tutkijat (kielitiede, kieliteknologia, oikeustiede; Kielipankki jne.) ja selkokielen asiantuntijat, selkokirjoittajat, viranomaistahot. Esimerkkisisältöjä: Tekstin ja kielen rakenteet, sanasto ja käyttö. Mittareiden validointi. Uusien hypoteesien testaaminen, klassifikaattorin luominen. Selkokielen tunnistaminen käytännössä. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

15.2.2019 klo 10-15
Työpaja 2. Ymmärretäänkö selkokieltä? Tutkijat (lukutaito, kognitio, erityispedagogiikka, S2; Niilo Mäki Instituutti) ja hoiva-alojen edustajat, S2-opettajat. Esimerkkisisältöjä: Sekä kirjoitettu että puhuttu selkokieli, tarpeet muuttuvissa tilanteissa (esim. digitalisaatio), kehittyvän kielitaidon näkökulma & pedagoginen funktio, rapistuvan kielitaidon näkökulma. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

1.3.2019 klo 10-15
Työpaja 3. Miten visuaaliset ja multimodaaliset keinot tukevat selkotekstin ymmärtämistä? Tutkijat (kielitiede, media, kuva) ja julkaisijat, tiedotusvälineet, toimittajat, viestinnän asiantuntijat, graafikot. Esimerkkisisältöjä: Selkokieleen liittyvät kielenulkoiset seikat: kuva, liike, videot, äänimaailma. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

15.3.2019 klo 10-15
Työpaja 4. Säästöä vai kustannuksia – vai voisiko selkokielellä tehdä rahaa? Tutkijat (kielitiede, kansantaloustiede, etiikka) ja viranomaistahot, yritykset, Tekes, maahanmuuttovirasto, TEM (erityisesti Kotouttamisen osaamiskeskus), STM, VANE ja vammaisjärjestöt. Esimerkkisisältöjä: Selkokielen käytön kustannusvaikutukset. Selkokielen markkinoiden luominen. Selkokieleen liittyvät innovaatiot. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

29.3.2019 klo 10-15
Työpaja 5. Selkokielestä kansalaistaito? Tutkijat (vuorovaikutus, tulevaisuus, kasvatustiede, sosiologia) ja opetushallitus, OKM, poliitikot, Sitra, viranomaistahot. Esimerkkisisältöjä: Tulevaisuusnäkökulma Suomeen vuonna 2119, syrjäytymisen ehkäisy, integraatio, selkokieleen liittyvät asenteet, erilaiset kohderyhmät. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

5.4.2019 klo 10-15
Työpaja 6. Miten selkokieltä puhutaan? Tutkijat (puhuttu kieli ja vuorovaikutus) ja hoiva-alojen edustajat, muistisairaiden läheiset, muistin ja muistisairauksien tutkijat, puheterapeutit ja logopedit, opetusalat, aikuiskoulutus, kotouttamiskoulutus. Esimerkkisisältöjä: Kielellinen epäsymmetria vuorovaikutuksessa, myös ns. tuplaepäsymmetria, lukutukitoiminta, kommunikoinnin tukimenetelmät. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

12.4.2019 klo 10-15
Työpaja 7. Millaista selkokielen pitäisi olla? Tutkijat (kielitiede) ja selkokielen käyttäjät, selkokielen tarvitsijoiden lähipiiri. “Nothing about us without us”; erityisryhmien kielellisten ja viestinnällisten oikeuksien toteutuminen. – Kahvila Puhuri, Lauttasaaren kartano, Otavantie 10

24.5.2019 klo 10-15
Työpaja 8. Aihe päätetään keväällä 2019. Selviää aiheen täsmentymisen myötä. Annetaan tilaa teemalle, jota ei ole osattu ennakoida. – Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21 B 45, 5. kerros

16.8.2019 klo 10-15
Työpaja 9. Jatkokeskustelu. Työryhmät tai niiden vetäjät.

Valmisteluvuoden 2019 aikana selkokielen tutkimukselle haetaan jatkorahoitusta kolmen kärjen strategialla: 1) osallistutaan olemassa oleviin rahoitushakuihin; 2) käydään neuvotteluja muiden mahdollisten rahoittajatahojen kanssa (esim. ministeriöt, Sitra, opetushallitus); 3) osallistutaan proaktiivisesti rahoitushankkeiden valmistelutyöhön.

Klaara-verkosto on tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston LaWe -tutkimushankkeen (Language and Wellbeing) kanssa jo Akatemian vuoden 2018 STN-haussa, jonne on jätetty selkokieleen liittyviä ehdotuksia. Tavoitteemme on saada rahoitusmahdollisuuksia myös laajemmin saavutettavaa viestintää sekä kieltä ja yhdenvertaisuutta tutkiville teemoille.

Verkostossa pidetään tärkeänä uuden tutkija ja asiantuntijasukupolven kasvattamista. Tutkimusryhmiin toivotaan opinnäytetöiden tekijöitä, ja ryhmiä rohkaistaan hakemaan rahoitusta graduihin ja väitöskirjoihin.

Lisätietoja työpajahankkeen vetäjiltä: ulla.vanhatalo@helsinki.fi, leealaura.leskela@kvl.fi, camilla.lindholm@helsinki.fi, eliisa.uotila@kvl.fi

Ilmoittautuminen Klaara-verkoston verkkosivulla.

Selkokielen tutkimushankkeita ideoiva ty�paja-sarja

Ev�steet