Taide ja kulttuuri kuuluvat jokaiselle kuntalaiselle
Käynnissä oleva koronapandemia on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan enemmän kuin mikään muu kriisi sitten toisen maailmansodan ja sen sosioekonomiset seuraukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Kulunut vuosi on peruttujen tapahtumien ja suljettujen taide- ja kulttuuritalojen takia ollut erittäin haasteellinen taide- ja kulttuurisektorille. Lähivuosien tulevat leikkaukset eivät juuri lupaa helpotusta vaikeaan tilanteeseen. Vaikka kriisi on koetellut meitä kaikkia eri tavoin, emme ole samassa veneessä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat he, jotka ovat jo ennestään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, sekä monet vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt. Koronavuosi on taidekentällä koetellut erityisesti vapaan kentän toimijoita, joista moni kuuluu myös yllä mainittuihin ryhmiin.
Suomi moninaistuu ja siksi kuntien kulttuuritoiminnasta tulevina vuosina päätettäessä on syytä kiinnittää huomio yhdenvertaisuuteen. Tutkittu tieto kertoo, että ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana, tekijänä ja vaikuttajana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa sukupuoli, seksuaalisuus, vammaisuus, uskonto, äidinkieli, etninen tausta ja taloudellinen tilanne.
Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kuntien tulee edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta. Kuntapäättäjiä tukevat ja velvoittavat myös yhdenvertaisuuslaki ja laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, joka asettaa saavutettavuusvaatimuksia.
Yhdenvertaisuus toteutuu, kun taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten moninaisuus on näkyvillä. Se toteutuu vasta kun jokainen on tervetullut, voi osallistua ilman pelkoa syrjinnästä sekä voi löytää itseään puhuttelevia taiteen ja kulttuurin sisältöjä.
Myös jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus taideharrastukseen riippumatta äidinkielestä, vammaisuudesta tai varallisuudesta. Taideopetuksen, esimerkiksi taiteen perusopetuksen, tulisi olla nykyistä yhdenvertaisemmin saatavilla lapsen taustasta riippumatta. Kunnan kulttuuritilojen ja -tapahtumien sekä verkkopalvelujen saavutettavuutta tulisi parantaa.
Kulttuuri voi tuoda kuntaan työllisyyttä, myös vähemmistöihin kuuluvien taiteilijoiden kohdalla. Kun kulttuurin tekijöinä on eri taustoista tulevia, myös uudet yleisöt löytävät kulttuurin kuluttajiksi. Kulttuuripalvelujen henkilöstön moninaisuus voidaan varmistaa rekrytoimalla tavoitteellisesti myös vähemmistöihin kuuluvia ja esimerkiksi joustamalla kielitaitovaatimuksista. Vähemmistöihin kuuluville taiteilijoille ja asiantuntijoille tulisi myös varmistaa vahvempi edustus kulttuuritoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Kuntien taiteelle ja kulttuurille myöntämät avustukset ja apurahat ovat erityisen tärkeitä vähemmistöihin kuuluville taiteilijoille, jotka usein työskentelevät valtavirran taidelaitosten ulkopuolella. Saavutettavuuden edistäminen ja moninaisuuden huomioiminen voidaan ottaa mukaan avustusten myöntökriteereihin ja toteuttaa avustusten ja apurahojen hakeminen saavutettavasti siten, että hakeminen käytännössä onnistuu kaikilta. Mikäli näitä julkisia avustuksia leikataan, heikennetään myös yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja kulttuurista hyvinvointia kulttuurikentällä ja evätään taidealalla työskentelevien toimijoiden mahdollisuuksia toimeentuloon.
On siis runsaasti keinoja parantaa yhdenvertaisuutta kunnan kulttuuritoiminnassa. On viime kädessä kunnan päätöksentekijöistä kiinni, kuinka kaikkien kuntalaisten osallisuus taiteessa ja kulttuurissa toteutuu.
Mertsi Lindgren
Puheenjohtaja
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry
Rita Paqvalén
Toiminnanjohtaja
Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry
