Esteetön yhteiskunta syntyy säädöksin, ei itsestään - VAMPO-ohjelman loppuraportti julkaistu
Vammaisille ja toimintarajoitteisille ihmisille esteetön ympäristö on itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien edellytys. Esteettömyys ja saavutettavuus koskevat laajasti koko yhteiskuntaa, sen palveluja ja tiedonsaantia. Esteettömyyden takaamiseksi tarvitaan lakeja ja säädöksiä, pelkkään hyvään tahtoon ei pidä luottaa.
Tiloja suunnitellaan usein vammattoman ja liikuntakykyisen ihmisen näkökulmasta. Uudisrakentamisessa esteettömyys otetaan jo hyvin huomioon, mutta uudet rakennukset ovat vain pieni osa rakennuskantaa. Jotta esteettömiä asuntoja saadaan riittävästi väestön ikääntyessä, tarvitaan lisäksi korjausrakentamista, jossa otetaan huomioon esteettömyys. Yksinkertaisetkin muutokset auttavat, kuten porrasaskelmien kontrastitarrat ja kunnon valaistus. Esteettömyyden huomioiminen uudis- ja korjausrakentamisessa vähentää jälkikäteen tehtävien muutostöiden tarvetta ja kustannuksia sekä tukee ihmisten omatoimista ja itsenäistä suoriutumista.
Vampo
Suomalaisen yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistaminen oli yksi juuri päättyneen Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) päämääristä. Ohjelmakaudella huomattiin, että rakennussäädöksillä on ratkaiseva merkitys sille, toteutuuko esteettömyys vai ei. Tarkistuslistat tai suositukset eivät vielä takaa esteetöntä lopputulosta.
Vuosien 2010-2016 VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Kaikkiaan ohjelma sisälsi 122 toimenpidettä.
Ohjelma on valmistanut Suomea YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifiointiin. Toimenpiteiden avulla on vahvistettu vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monella saralla. Vammaisten henkilöiden osallisuus on suomalaisen vammaispolitiikan keskeinen periaate ja lähtökohta.
"On ensiarvoisen tärkeää, että päätösten valmisteluun otetaan mukaan ne tahot, joihin muutos vaikuttaa. Vammaisjärjestöillä on tässä vahva rooli: esimerkiksi vammaisten lasten näkökulma tulee esiin heitä edustavien järjestöjen kautta", Stina Sjöblom Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo.
Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantamisen ja köyhyyden torjunnan osalta vaikuttavin toimi oli vuonna 2011 voimaan tullut takuueläkelaki.
VAMPO-ohjelman seurannasta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö. Seurannan käytännön toimien toteuttamisesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammaisneuvosto oli mukana koordinoimassa seurantaa.
Loppuraportti
VAMPO-ohjelman tulokset on koottu 10.3. pidetyn päätösseminaarin yhteydessä julkaistavaan loppuraporttiin.
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 loppuraportti (julkari.fi)
(Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14)
Lisätietoja
Sjöblom Stina
erityisasiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7187
etunimi.sukunimi at thl.fi
Eveliina Pöyhönen
sosiaalineuvos
Sosiaali- ja terveysministeriö
puh. 0295 163 303, 050 570 2186
etunimi.sukunimi at stm.fi
Merja Heikkonen
neuvotteleva virkamies/pääsihteeri
Sosiaali- ja terveysministeriö/Valtakunnallinen vammaisneuvosto
puh. 0295 163 203
etunimi.sukunimi at stm.fi
