Omaelämäkerroilla parannetaan vammaisten asemaa
Vammaisten kertomukset omasta elämästään antavat uutta tietoa vammaisten elämänkulusta kokonaisuutena ja vammaisten arjessa ja asemassa eri aikoina tapahtuneista muutoksista. Tarinoissa kuvastuu elämän koko kirjo, sairaalakokemuksista sotamuistoihin ja koulukiusaamisesta perheen perustamiseen.
Vammaisena Suomessa -elämäkertakeruuseen osallistui 37 kirjoittajaa eri puolilta Suomea. Keruun tulokset julkistettiin keskiviikkona 3.12.2014 klo 12-16 Nuorten toimintakeskus Hapessa, Helsingissä.
Oma ääni kuuluviin
Vammaisten ääni kuuluu yhteiskunnassamme edelleen varsin vähän. Useimmiten vammaisten äänellä puhuvat eri alojen asiantuntijat ja poliittiset päättäjät. Vain harvoin vammaiset voivat itse päättää, mitä ja miten elämästään kertovat. Vammaisena Suomessa -elämäkertakeruussa kuuluu vammaisten oma ääni.
- Nykyään kaiken täytyy olla ennalta virallisesti tarkasti suunniteltua ja päämäärään johtavaa. Vammaisen pitää hakea viranomaisten puoltoa tai hyväksyntää kaikkeen toimintaan, vaikka esimerkiksi vammaispalvelujen tarve ei muuttuisi arkitilanteeseen verrattuna mihinkään suuntaan. Eri viranomaiset elävät vammaisen ihmisen elämää sen mukaan, miten vähän kustannuksia siitä yhteiskunnalle aiheutuu.
Keskeistä monissa tarinoissa on halu parantaa vammaisten asemaa ja muuttaa asenteita. Tänä päivänä vammaisuus ei enää välttämättä merkitse taloudellista huono-osaisuutta. Syrjintää ja vähättelyä kirjoittajat sen sijaan olivat joutuneet kohtaamaan. Monet kertoivat kokemuksistaan koulukiusaamisesta ja yhteiskuntamme rakenteiden syrjäyttävistä vaikutuksista, esimerkiksi työelämässä. Tyypillinen kirjoittaja oli liikuntavammainen nainen, joka oli vammautunut syntymässä tai varhaislapsuudessaan.
Kirjoittajissa paljon nuoria
Erityisen ilahduttavaa oli nuorempien, alle 30-vuotiaiden osallistujien suhteellisen suuri määrä. Sen sijaan kuuroja ja oppimisvaikeuksisia kirjoittajia ei ollut yhtään, vaikka kirjoittajille annettiin keruuilmoituksessa mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään tai tarvittaessa kirjuria elämäntarinan kirjaamiseen. Tämä osoittaa, että elämäkerran kirjoittamiseen on edelleen varsin suuri kynnys ja elämäkerran odotetaan olevan myös kirjalliselta ilmaisultaan taidokas.
Keruun järjestäjät
Vammaisena Suomessa -elämäkertakeruun järjestivät Vammaisten ihmisten elämä Suomessa -hanke ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Elämäkertakeruu oli osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Vammaisten ihmisten elämä Suomessa -hanketta. Elämänkertakeruussa olivat mukana palkintojen lahjoittajina Invalidiliitto, Kynnys ry ja Näkövammaisten Keskusliitto.
Lisätietoja
SKS:n kansanrunousarkisto, puh. 0201 131 240, kansanrunousarkisto(a)finlit.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä lähes sata henkeä. www.finlit.fi
