Ohita navigaatio

Usein kysyttyä saavutettavuudesta

 

1. Miksi saavutettavuus on tärkeää? Sehän koskee vain niin pientä erityisryhmää.

Saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä, joka parantaa kaikkien asiakkaiden turvallisuutta ja usein lisää elämyksellisyyttä. Esimerkiksi selkeät opasteet ovat hyödyllisiä kaikille samoin kuin tilavat ja hyvin valaistut kulkureitit. Toimimisesteisten ihmisten huomioiminen on tärkeää siksi, että iso osa ihmisiä saattaa jäädä tarjonnan ulkopuolelle, ellei huomata poistaa osallistumisen esteitä. Jopa kolmasosalla ihmisiä on väestön ikääntymisen myötä esteitä esimerkiksi kuulemisessa, näkemisessä tai liikkumisessa. Lisätietoa löydät sivulta Mitä on saavutettavuus?

 

2. Haluaisin kehittää teatteriamme esteettömämpään suuntaan. Mistä lähden liikkeelle?

Kannattaa aloittaa täyttämällä kartoituslomake. Lomakkeen perusteella voit tehdä toimintasuunnitelman. Tarkistuslomakkeita löydät sivulta Tarkistuslistat arvioinnin tueksi.

 

3. Museo-opastukselleni on tulossa ryhmä näkövammaisia opiskelijoita. Kuinka voin etukäteen valmistautua? Mitä tulisi ottaa huomioon?

Tietoa näkövammaisopastuksista löydät ohjeesta 'Liikkumis- ja toimimisesteiset kävijät opastetuilla kierroksilla", joka löytyy sivulta Tietopaketit ja oppaat.

 

4. Hankimme sivuoven portaisiin luiskan, kuinka se tulisi merkitä?

Esteettömän sisäänkäynnin sijainti kannattaa merkitä sekä pääsisäänkäynnin luokse että varsinaiseen esteettömään sisäänkäyntiin. Pääsisäänkäynnin luona opasteessa on hyvä olla mahdollisimman selkeä pohjakartta, johon on merkitty kulkureitit. Teksti (eri kielillä) ja lisäksi symbolitunnukset (lastenrattaat ja pyörätuoli) auttavat löytämään oikealle ovelle. Tietoa mm. opasteista löydät osiosta Saavutettavuus.

 

5. Haluaisimme asentaa katsomotiloihimme teleinduktiosilmukan. Mistä sellaisen voi hankkia?

Kommunikoinnin apuvälineisiin erikoistuneet yritykset tarjoavat palveluitaan mielellään. Apuvälineitä tarjoavia yrityksiä löydät sivulta Apuvälineitä.

 

6. Minkälainen on hyvä neuvonta- ja lipunmyyntitiski?

Palvelupisteet muotoillaan siten, että myös pyörätuolilla liikkuvat, lyhytkasvuiset ja lapset pystyvät hyvin asioimaan niiden äärellä. Palvelutason korkeus ei saa olla yli 800 mm ja sen alla tulee olla vapaata polvitilaa, jonka korkeus on vähintään 670 mm ja
syvyys 400 mm. Palvelupisteeseen tulee myös asentaa kuulemisen apulaite induktiosilmukka. Induktiosilmukan olemassaolo merkitään symbolitunnuksella.

 

7. Mistä löydän ohjeita ja vinkkejä saavutettavia verkkosivuja varten?

Näkövammaisten kirjaston Celian verkkosivuilla on perusohjeet saavutettavien verkkosivujen tuottamiseen. Kulttuuria kaikille -palvelu on julkaissut Viestintää kaikille -oppaan, jossa annetaan ohjeita myös verkkosivuston saavutettavuuden kehittämiseen. Esteettömien sivujen suunnittelemiseen on laadittu myös Essi-verkkokurssi. Lisäksi internetistä löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi hakusanoilla "saavutettavat verkkosivut".

 

8. Kuinka voin parantaa tiedotuksen selkokielisyyttä?

Tietoa selkokielen perusperiaatteista sekä kursseista löydät Selkokeskuksen verkkosivuilta.

 

9. Mitä on design for all?

Design for All eli kaikille suunnittelu tarkoittaa sellaista suunnittelua,
jolla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Suomessa on verkostoitunut joukko toimijoita, jotka haluavat edistää kaikille suunnittelua. Lisää tietoa on osoitteessa http://dfasuomi.stakes.fi/FI/Verkosto/index.htm

 

10. Minkälainen on hyvä opaste (esim. hissi, wc, lipunmyynti)?

Hyvä opaste etenee sisäänkäynniltä sisätiloihin loogisesti ja helposti havaittavasti. Hyvä opaste on selkeä: siinä on riittävä kontrasti ja tunnistettava symboli. Näkö-, kuulo- ja tuntohavaintoon perustuvia opasteita tulisi käyttää rinnakkain. Kaikista yleisötiloissa sijaitsevista apuvälineistä ja muista palveluista tulee kertoa opasteissa.

 

11. Montako pyörätuolipaikkaa tulisi olla 300 paikan katsomossa?

Pyörätuolipaikkoja tulee olla 2 / 60 istumapaikkaa, ja sen jälkeen aina yksi pyörätuolipaikka lisää kutakin alkavaa 60 istumapaikkaa kohti. Yli 250 henkilön katsomossa, jossa on kiinteitä istuimia, järjestetään mahdollisuus muuntaa kiinteitä istuimia ajoittaiseen pyörätuolikäyttöön sopiviksi lisäpaikoiksi. (Lähde: Esteetön Rakennus ja ympäristö. Suunnitteluopas 1998. Rakennustieto.)

 

12. Museomme toimii vanhassa rakennuksessa, jossa on vaikea liikkua. Kuinka voisimme parantaa saavutettavuutta erilaisten kävijöiden näkökulmasta?


Vaikka rakennuksessa ei pääsisikään vapaasti kulkemaan, voi museoiden kokoelmiin tutustua muillakin tavoin. Joihinkin esineisiin voi varmasti tutustua muuallakin kuin vitriinien ääressä, ja tavoittamattomissa oleviin sisältöihin kävijä voidaan tutustuttaa kirjallisen tai audiovisuaalisen materiaalin avulla. Saavutettavuudesta tulee tiedottaa osana kaikkea tiedotusta, jotta kävijä esimerkiksi tietää varautua liikkumista vaikeuttaviin esteisiin.

 

13. Järjestämme tapahtuman väliaikaisissa tiloissa ulkona. Mitä kaikkea saavutettavuuteen liittyvää tulisi muistaa huomioida?

Löydätte Tarkistuslistoja arvioinnin tueksi -sivulta tapahtumajärjestäjiä varten laaditun tarkistuslomakkeen. Sitä on helppo käyttää sekä apuna suunnittelussa että muistilistana käytännön järjestelyissä.

 

14. Teatteriesityksemme tulkataan viittomakielelle. Vaatiiko se meiltä jonkinlaisia erikoisjärjestelyjä?

Usein teatteritulkkaustilanteessa tulkit tekevät parityötä, eli tulkkeja on kaksi. Heidän kanssaan kannattaa etukäteen sopia yhdessä kaikista käytännönjärjestelyistä, kuten tulkkauspaikasta, tuolin tarpeesta ja siitä, millainen valaistus tulkkiin kohdistetaan. Tulkkauspaikan tulisi mielellään olla aivan lavan vieressä tai lavalla, jotta tulkki kuulee hyvin ja viittomakielisten katsojien on helppo seurata yhtä aikaa sekä tulkkia että lavan tapahtumia.

Teatteriesityksen tulkkaus on vaativaa ja siksi työhön on voitava myös valmistautua huolella. Tulkkien tulisi esimerkiksi saada käyttöönsä käsikirjoitus ja nähdä esitys vähintään kerran ennen tulkkausta (ilman ylimääräisiä kuluja). Kaikki edellä mainitut järjestelyt mahdollistavat onnistuneen tulkkauksen ja antavat näin myös viittomakieliselle katsojalle tasavertaisen mahdollisuuden nauttia näytöksestä!

Lisää tietoa aiheesta on sivulla Tarkistuslistoja arvioinnin tueksi.
 

15. Mikä on saavutettavuussuunnitelma?

Saavutettavuussuunnitelma on kirjallinen suunnitelma siitä, miten organisaatio aikoo panostaa saavutettavuuteensa. Suunnitelmassa määritellään saavutettavuustavoitteet ja esitetään ehdotuksia siitä, millaisilla toimenpiteillä tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Saavutettavuussuunnitelma syntyy omien työntekijöiden ja ulkopuolisten saavutettavuusasiantuntijoiden yhteistyöllä ja suunnitelman tekovaiheessa tulee konsultoida myös organisaation nykyisiä ja potentiaalisia käyttäjiä/asiakkaita/sidosryhmiä.

Saavutettavuussuunnitelma tähtää siihen, että toiminta ja palvelut olisivat avoimia ja saavutettavia kaikenlaisille käyttäjille. Saavutettavuussuunnitelman laatii usein organisaation sisäinen työryhmä, ja sen tekemiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Suunnitelma kattaa tilat, toiminnat ja palvelut saavutettavuuden kannalta. Suunnitelmaan sisältyy resursoinnin suunnittelu samoin kuin toteuttamisen ja seurannan aikatauluttaminen.

Suunnitelmassa esimerkiksi todetaan, että koulutetaanko henkilökuntaa, voidaanko moninaisuutta huomioida henkilökunnan rekrytoinnissa, tehdäänkö muutostöitä rakennettuun ympäristöön, mitä palveluja ja apuvälineitä tarjotaan ja miten saavutettavuutta edistetään viestinnässä. Myös toiminnan sisältöjä tarkastellaan siltä kannalta, miten ne voisivat paremmin heijastaa yhteiskunnan moninaisuutta ja esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä.

Saavutettavuussuunnitelman tekemisen tueksi voidaan asiantuntijoiden toimesta tai tarkistuslistojen avulla tehdä kartoitus, joka antaa tietoa kohteen toimivuudesta ja käyttäjäystävällisyydestä. Tutustu kartoittamiseen sivulla Kartoitukset.

Suunnitelma selkeyttää organisaation suhtautumista saavutettavuuden parantamiseen. Se johtaa kulttuurityön laadun paranemiseen, auttaa tekemään toimivia ratkaisuja, hyvää asiakaspalvelua ja yleisötyötä. Samalla pystytään vastaamaan nyky-yhteiskunnan odotuksiin kuten esimerkiksi lainsäädännön haasteisiin yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä.

Lähteenä käytetty Museoviraston saavutettavuussuunnitelmaa (2007):

http://www.nba.fi/tiedostot/9a37fb07.pdf

 
Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin