Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun vuosikertomus 2024

1 Toiminnanjohtajan katsaus

”Voi olla mitä vain, miten vain. Olla vapaa, ainakin hetken. Tutkia vielä tuntematonta ja selittämätöntä, mahdollisen ja mahdottoman rajaa. Löytää uuden tavan olla maailmassa, ainakin hetkeksi. Sekin, jos mikä, on poliittista.

Taiteilijuuskin on vapaasti määritettävissä, ainakin hetkittäin. Taiteilija voi olla mitä vain, kunnes maailman oletukset ja odotukset lyövät vastaan.” (Karhunen 2024:8)

Yllä oleva teksti on sitaatti Maija Karhusen kirjoittamasta johdannosta kirjaan Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta (Kulttuuria kaikille -palvelu 2024). Kirjassa eri aloilla toimivat vammaiset taiteilijat kirjoittavat taiteilijapolustaan ja arjestaan taiteilijoina sekä haasteista, esimerkiksi esteellisyydestä, ahtaista normeista tai rajoittuneista taidekäsityksistä, jotka rajoittavat heidän toimijuuttaan. Kirja oli osa Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoimaa ja Koneen Säätiön rahoittamaa Tilaa taiteilijuuteen – Vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus -hanketta, joka päättyi 2024. 

Maija Karhusen johtama kolmivuotinen hanke tarjosi Kulttuuria kaikille -palvelulle erinomaisen mahdollisuuden tuoda vammaisten taiteilijoiden tarpeet ja taiteilijuus keskiöön. Tilaa taiteilijuuteen -hanke oli Kulttuuria kaikille -palvelun monen vuoden unelmien ja sinnikkään työn tulos ja sen kautta olemme kehittäneet toimintaamme sekä löytäneet uusia kumppaneita ja työkaluja vammaisten taiteilijoiden yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Iloksemme hankkeessa yhteistyökumppanina toiminut yhdistyksemme jäsenjärjestö Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry sai 2024 Koneen Säätiöltä rahoituksen Taiteilijan taikasauva -hankkeelle, joka jatkaa Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen teemojen parissa. Alkuvuodesta 2025 Taiteilijan taikasauva -hanke tuli Kulttuuria kaikille -palvelun alivuokralaiseksi Kaapelitehtaalle, ja näin ollen voimme jatkaa yhteistyötä vammaisten taiteilijoiden työskentelyolojen parantamiseksi hyvin konkreettisella tasolla.

Vammaisten henkilöiden arki oli muutenkin tärkeä teema Kulttuuria kaikille -palvelussa vuonna 2024. Syyskuussa järjestettiin Vammaishistoriakuukausi ensimmäistä kertaa Suomessa – toinen Kulttuuria kaikille -palvelun pitkäaikainen haave, joka toteutui. Vammaishistoriakuukauden toteutti yksityishenkilöistä ja organisaatioista koostuva verkosto, johon kuuluu tutkijoita, taiteilijoita, aktivisteja, järjestöjä, taide- ja kulttuuriorganisaatioita, muistiorganisaatioita ja yliopistoja. 

Vammaishistoriakuukauden päätapahtuma oli Kiasmassa järjestetty ”Historian vallattomat - Näkökulmia vammaishistoriaan” -seminaari. Seminaari oli myös Kulttuuria kaikille -palvelun perustajan, Sari Salovaaran, epävirallinen läksiäisseminaari. Sari jäi vuoden lopussa eläkkeelle ja seminaarissa hän muun muassa kuvasi niitä taide- ja kulttuurikentällä tapahtuneita saavutettavuuden muutoksia, joita hän on nähnyt Kulttuuria kaikille -palvelun historian aikana. Kulttuuria kaikille -palvelun uutisessa eläköitymisestä 27.11.2024 Sari toteaa:

”Siirryn taemmas rivissä, mutta Kulttuuria kaikille -palvelun tehtävä on ajankohtainen niin tänään kuin 20 vuotta sitten. Syrjäytyminen kulttuuripalvelujen ulottuvilta on Suomessa tätä kirjoittaessa todennäköisempää kuin pitkään aikaan, huolimatta kulttuurialan ponnisteluista toimia yhdenvertaisemmin ja saavutettavammin. Näin on, vaikka kulttuuri ei yhteiskunnassamme ole ylimääräistä, josta voi helposti nipistää talouden yskiessä. Kulttuurista eletään, kulttuuri on perusta, jonka päällä seisomme.”

Jäämme Kulttuuria kaikille -palvelussa kaipaamaan Sarin asiantuntemusta, viisautta ja empaattista lähestymistapaa asiaan kuin asiaan. Sarin antama lupaus jatkaa ”saavutettavuusagenttinamme” helpottaa kuitenkin osittain eroahdistustamme.

Taloudelliset kysymykset keskiössä

Suunnitellut ja toteutetut valtionrahoituksen leikkaukset ovat iskeneet erityisen kovaa taide- ja kulttuurisektoriin, heikentäen alan elpymiskykyä sekä taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden työmahdollisuuksia. Kulttuurikentän leikkaukset yhdessä hallituksen muiden suunniteltujen leikkausten kanssa vaikuttavat tuhoisasti paitsi sektorin elinvoimaisuuteen ja kasvupotentiaaliin, että yksittäisten taiteilijoiden yhdenvertaisiin toimintaedellytyksiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat freelancerit ja eri vähemmistötaustoista tulevat kulttuurityöntekijät ja taiteilijat, kuten vammaiset taiteilijat tai ulkomaalaissyntyiset taiteilijat, jotka kärsivät myös hallituksen sosiaalipalveluihin liittyvistä leikkauksista ja maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä. Kulttuuria kaikille -palvelu julkaisi syksyllä 2024 kaksi kannanottoa ja mielipidekirjoitusta, joissa kritisoitiin hallituksen leikkaussuunnitelmia yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Kulttuurikentän leikkaukset vaikuttavat paitsi taide- ja kulttuuriammattilaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työskennellä kulttuurin parissa myös osallisuuteen ja kaikkien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin nauttia kulttuurista. Leikkaaminen kulttuurialalta heikentää merkittävästi esimerkiksi Kaikukortti-verkostossa mukana olevien kulttuurikohteiden toimintaedellytyksiä ja sen seurauksena myös Kaikukortin haltijoiden mahdollisuuksiin kokea ja harrastaa kulttuuria. Lisäksi sosiaaliturvan heikennykset kohdistuvat moniin Kaikukortin haltijoista. Näiden toimien vuoksi kortinhaltijoiden osallisuuden kokemus on vaarassa heikentyä entisestään, mikä puolestaan lisäisi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Vuonna 2024 Kaikukortti-toimintaa edistettiin ja kehitettiin kolmen erilaisten hankkeen kautta, joissa keskityttiin palvelumuotoiluun ja kehitettiin uusia digitaalisia työkaluja niin kortinhaltijoille kuin Kaikukorttiverkostossa mukana oleville kortin jakajille ja kulttuurikohteille. Uudet digitaaliset työkalut julkaistiin vuoden 2025 alussa: Kaikukannan uudistettu versio (jakajille ja kohteille), OmaKaiku-portaali (kortinhaltijoille) sekä Mobiili-Kaikukortti. Kaikukortti sai myös kansainvälistä näkyvyyttä muun muassa Euroopan komission Suomen-edustuston julkaiseman Kaikukortista kertovan videon kautta. Kaikukortti-verkosto kaksinkertaistui vuoden 2024 aikana ja vuoden lopussa Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoimassa toiminnassa oli mukana 102 kuntaa ja 14 hyvinvointialuetta. 

Kunnat mahdollistajina

Kunnat ja kuntien kulttuuritoimijat ovat olleet keskiössä myös muiden hankkeiden kautta. Moninaisuusasiantuntija Arlene Tuckerin vetämän Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hankkeen kautta tuettiin kunnissa työskenteleviä taide- ja kulttuurialan ammattilaisia moninaisuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä erilaisten ja erimuotoisten koulutusten ja konsultointien kautta.

Vuonna 2024 toteutettiin hankkeen puitteessa kahdeksan kuukautta kestävä Moninaisuuden sillanrakentaja -kurssi, joka oli räätälöity kunnissa työskenteleville kulttuuriammattilaisille. Loppuvuodesta valmistui 44 moninaisuuden sillanrakentajaa 39 kunnasta. He ovat kurssin kautta saaneet paljon tietoja, työkaluja ja yhteistyöverkostoja moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omissa kunnissaan ja työyhteisöissään. Heissä on muutoksen voimaa ja toivomme pystyvämme jatkaa yhteistyötä heidän kanssaan yhdenvertaisemman kulttuurikentän puolesta.

Vuoden 2024 aikana olemme myös työstäneet kunnille suunnattua julkaisua, johon olemme koonneet niitä aiheita ja teemoja, joiden parissa Kulttuuria kaikille -palvelu on toiminut vuodesta 2003. Oppaan kirjoittajina on paitsi Kulttuuria kaikille -palvelun henkilökunta ja moninaisuusagentteja, myös moni tärkeä yhteistyökumppanimme. Opas on myös osa Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hanketta ja se julkaistaan syksyllä 2025.

Kriisien vuosi

Samalla kun vuoden 2024 aikana saatiin monta suurta hanketta päätökseen ja pystyttiin edistämään monia pitkäaikaisia unelmiamme, vuosi oli myös historiamme taloudellisesti vaikein. Meillä ei ollut opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta vuodelle 2024. Sen takia toimintamme oli erittäin hankepainotteista ja henkilökunta joutui venymään äärirajoille. Syksyllä 2024, kun palasin vuoden virkavapaalta, meillä oli loputon jäähyväisten sarja. Emme voineet jatkaa määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita hankkeiden päättymisen jälkeen.

Taloudellinen kriisi omassa organisaatiossa sekä myös suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä laajemmin ja siitä johtuva työkuormitus ja epätietoisuus vaikuttivat luonnollisesti koko tiimin hyvinvointiin ja jaksamiseen. Valitettavasti myös käynnissä oleva vuosi 2025 tulee olemaan erittäin vaikea, koska OKM:n meille myönnettävä yleisavustusta leikattiin 36 %:lla (94 000 euroa) verrattuna vuoteen 2023, jolloin viimeksi saimme yleisavustusta.

Haluan lopuksi kiittää koko työtiimiä siitä, että olette kaikesta huolimatta jaksaneet tehdä työtä yhdenvertaisemman taide- ja kulttuurikentän puolesta, sekä tukea koko taide- ja kulttuurikenttää ja toisianne tässä vaikeassa ajassa. On suuri etuoikeus saada työskennellä niin sitoutuneen, ammattitaitoisen ja empaattisen tiimin kanssa! Lisäksi haluan kiittää hallitustamme siitä erittäin suuresta tuesta, jota olette antaneet meille ja minulle kriisin keskellä. 

Rita Paqvalén

Helsingissä 4.4.2025

2 Toiminnan arviointi ja palautteen kerääminen

Kulttuuria kaikille -palvelu arvioi toimintaansa monin tavoin. Palvelu on kerännyt palautetta järjestelmällisesti kaikista omista seminaareistaan ja muista tilaisuuksistaan nimettömän palautelomakkeen avulla.

Kulttuuria kaikille -palvelulla on sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita toiminnalleen. Palvelun kannalta tärkeimmät määrälliset mittarit ovat seminaarien ja tapahtumien kävijäluvut, koulutusten osallistujamäärä, tilattujen konsultaatioiden ja koulutusten määrä ja vertailu aiempiin vuosiin. Mittaamme palvelun tunnettuutta, tavoittavuutta ja asiantuntemuksemme arvostusta. Palautelomakkeilla mittaamme myös kävijöiden ja osallistujien tyytyväisyyttä ja koulutusten hyödyllisyyttä. Lisäksi seuraamme ja mittaamme viestinnän onnistumista: viestintään liittyviä mittareita ovat esimerkiksi verkkosivuston kävijämäärät, uutiskirjeen tilaajamäärät ja seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa. Tärkeimpänä laadullisena tavoitteena palvelun kaikessa toiminnassa on yhdenvertaisuuden toteutuminen, jota mittaamme muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita seuraamalla ja saadulla palautteella. Kysymme palautelomakkeissa erikseen saavutettavuudesta ja moninaisuudesta.

Lisäksi yhdistyksen hallitusten kokoukset ja vuosikokous sekä eri hankkeiden ohjausryhmät ovat olleet oman toiminnan arvioinnin tukena. 

3 Asiantuntijana kentällä

Kulttuuria kaikille -palvelun perustehtäviin kuuluu taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä sosiaalialan tukeminen saavutettavuus- ja moninaisuuskysymyksissä esimerkiksi konsultointien, koulutusten ja erilaisten kartoitusten ja selvitysten kautta.

Saavutettavuus- ja moninaisuusasiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta, erityisesti moninaisuuteen ja antirasismiin liittyen, eivätkä palvelun henkilöstöresurssit riitä vastaamaan kaikkiin pyyntöihin. Tästä syystä Kulttuuria kaikille -palvelu tekee usein yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

Kulttuuria kaikille -palvelu on kouluttanut yhdessä Globe Art Pointin ja Cuporen kanssa moninaisuusagentteja, joiden asiantuntemusta Kulttuuria kaikille -palvelu hyödyntää tarjoamissaan palveluissa. Vuosina 2019 ja 2022 valmistuneet moninaisuusagentit ovat viime vuosina ollut palvelun keskeisin yhteistyökumppani erilaisissa koulutuksissa. Vuosina 2023–2024 moninaisuusagentit toimivat kouluttajina Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hankkeessa.

Saavutettavuuskartoituksissa Kulttuuria kaikille -palvelu tekee yhteistyötä Jemina Vainikka Lindholmin kanssa.

Konsultointi ja yhteistyö

Toiminnan laajentuessa myös yhteistyö- ja konsultointipyynnöt ovat lisääntyneet. Osa konsultoinneista on Kulttuuria kaikille -palvelun yleishyödyllistä toimintaa, eikä niistä peritä maksua.

Vuonna 2024 Kulttuuria kaikille -palvelu tuki saavutettavuus- ja moninaisuuskysymyksissä erilaisia kulttuuri- ja myös sosiaalialan toimijoita ja hankkeita, esimerkiksi Assitej Denmark (Tanska), Avustajakoira ry:tä, Taidemuseo EMMAa, Espoo Cinéä, Espoon kaupunginteatteria, Helsingin vammaisasiamiestä, Hurjaruuthia, Kaapelitehdasta, Kansallisgalleriaa, Kolibrí Festivaalia, Lapinlahden Lähteä, Lapin yliopistoa, Lelenfant Project (Puola), Naisasialiitto Unionia, Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen Saavuta! -hanketta, Queer Situation -festivaali (Islanti), Savonlinnan oopperajuhlia, Seurasauna ry:tä, Suomen Jazzliittoa, Sydkustens Landskapsförbundia, Tampereen kaupunkia, Taiteen edistämiskeskusta, Tapahtumatoimisto TAPAUS:ta, Teatterikorkeakoulun esitystoimintaa, Uudenmaan kulttuurihyvinvointipiste KUJEtta ja Yhdenvertainen Oulu2026 -hanketta.

Lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu auttaa toimijoita heidän saavutettavuusratkaisuissaan, esimerkiksi lainaamalla toimiston siirrettävää induktiosilmukkaa. Vuonna 2024 laitetta lainasivat Todellisuuden tutkimuskeskus ja KynnysKINO.

Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat osallistuvat myös säännöllisesti kulttuuritoimijoiden ja kulttuurihallinnon erilaisiin kehittämistyöpajoihin. Vuonna 2024 esimerkiksi Sari Salovaara osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuriperintöstrategian toimeenpanosuunnitelman työpajaan 1.10. ja Rita Paqvalén osallistui ministeriön järjestämään moninaisuuteen liittyvään dialogityöpajaan.

Konsultointien lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu tekee yhteistyötä erilaisten hankkeiden kanssa. Saavutettava Suomen harrastamisen malli jatkui vuonna 2024 18 harrastamisen saavutettavuussuosituksen viimeistelyllä. Kulttuuria kaikille -palvelusta erityisasiantuntija Aura Linnapuomi viimeisteli suositukset yhdessä hankkeen työryhmän kanssa ja kirjoitti työryhmään kuuluneen Pilvi Kuidun kanssa 18 tietokorttia. Suositukset ja osa tietokorteista kiersivät kommentoitavana asiantuntijatahoilla. Suositukset ja tietokortit ja niihin perustuva verkkokoulutus on julkaistu Suomen lastenkulttuuriliiton ylläpitämällä verkkosivulla www.saavutettavaharrastus.fi. 

Kouluttaminen

Vuosi 2024 oli vaikeasta taloustilanteesta huolimatta vilkas vuosi kouluttamisen näkökulmasta. Kulttuuria kaikille -palvelu piti 57 esitelmää, puheenvuoroa tai ohjattua työpajaa. Monet tilaisuuksista järjestettiin verkossa. Tilattujen luentojen ja työpajojen lisäksi Kulttuuria kaikille -palvelu tarjosi Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hankkeen puitteessa kuntien työntekijöille ja kunnissa toimiville kulttuurialan ammattilaisille viisi ilmaista verkkoklinikkaa sekä kahdeksan kuukautta kestävän Moninaisuuden sillanrakentaja -kurssin moninaisuuden liittyvistä kysymyksistä. Kaikukeskus järjesti 16 koulutusta Kaikukortti-verkostolle, niistä kahdeksan liittyi Kaikukannan uusiin ominaisuuksiin.

Esimerkkejä palvelulta tilatuista koulutuksista:

• Mira Haataja, Aura Linnapuomi ja Marjo Oja-Kaukola pitivät Kaikukortti-koulutuksia mm. Haminan, Isokyrön, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan hyvinvointialueen Kaikukortti-toimijoille sekä Pohjanmaalla olevien uusien Kaikukortti-toimijoille.
• Seppo Mallenius piti esitelmän ”Kaikukortti – A Tool for the Social and Economic Accessibility of Cultural Well-Being” Deutsch-Finnischer Verein für inklusive Kulturarbeit e.V. järjestämässä German-Finnish Talk -webinarissa 8.10.2024.
• Aura Linnapuomi ja Arlene Tucker pitivät verkkokoulutuksen ”Diversity & Accessibility Training” Islannissa olevan Pohjolan talon (Reykjavík) henkilökunnalle 7.3.2024. Arlene Tucker jatkoi yhteistyötä Pohjolan talon kanssa ja piti kaksipäiväisen “Diversity and Accessibility Policy Plan training” -koulutuksen Reykjavíkissa 25. ja 26.11.2024.
• Rita Paqvalén luennoi otsikolla ”Kenen taiteellinen vapaus?”. Kuvata -hankkeen webinaarissa ”Taiteen poliittisuus / Politics in Art” 3.12.2024.
• Mari Peltomäki piti asiantuntijapuheenvuoron (yhdessä Autismiliiton ja Amos Rexin kanssa) aiheena “Neuromonimuotoinen saavutettavuus museoissa-koulutus" Museoliiton järjestämässä webinaarissa 24.10.2024.
• Sari Salovaara ja Salla Fagerström luennoivat ja ohjasivat työapajan aiheena ”Sukellus saavutettavuuteen - miten onnistumme parhaiten” Helsingin kaupunginmuseon kehittämispäivänä Helsingissä 20.3.2024.

Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on aktiivinen toimija kulttuuripoliittisella kentällä ja osallistuu kulttuuripoliittiseen keskusteluun esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja erilaisista strategioista, suunnitelmista, lakiehdotuksista sekä ohjelmista. Vuonna 2024 Kulttuuria kaikille -palvelu antoi lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta (varhaiskasvatuksen edistämisvelvollisuus) ja luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi.

Kulttuuria kaikille -palvelu jakaa päättäjille ja taide- ja kulttuurihallinnolle tietoa yhdenvertaisuuskysymyksistä taide- ja kulttuurikentällä sekä tukee taide- ja kulttuurihallintoa näissä teemoissa. Vuonna 2024 käynnistettiin kunnille suunnatun yhdenvertaiseen kulttuuritoimintaan liittyvän oppaan kirjoittaminen. Opas julkaistaan syksyllä 2025 ja se on tarkoitettu työkaluksi tuleville kuntapäättäjille sekä kuntien kulttuurisektorilla työskenteleville.

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu reagoivat myös ajankohtaisiin aiheisiin ja osallistuvat kulttuuripoliittiseen keskusteluun. Vuonna 2024 yhdistys ja Kulttuuria kaikille -palvelu julkaisi kaksi mielipidekirjoitusta suomeksi ja ruotsiksi hallituksen taide- ja kulttuurikentälle kohdistuvista leikkaussuunnitelmista sekä niiden yhdenvertaisuutta heikentävistä vaikutuksista. Mielipidekirjoitukset julkaistiin useassa mediassa ja Kulttuuria kaikille -palvelu julkaisi niitä myös verkkosivuillaan. Lisäksi toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja saavutettavuuden erityisasiantuntija Aura Linnapuomi tapasivat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin aiheena saavutettavat ja yhdenvertaisen harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille.

Seminaarit ja muut tapahtumat 

Kulttuuria kaikille -palvelu järjesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vuoden 2024 aikana 9 keskustelua ja seminaaria, joihin oli mahdollisuus osallistua joko etänä tai paikan päällä. Näiden lisäksi palvelu osallistui viiden festivaalin tai tapahtumakokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Seminaarit ja keskustelut

Minä ja valkoinen ylivalta -lukupiiri & itsetuntemusryhmä oli käynnissä koko vuoden 2024 ajan. Lukupiiri toteutettiin Layla Saadin Me and White Supremacy: Combat Racism, Change the World, and Become a Good Ancestor -teoksen pohjalta. Lisäksi syksyllä tutustuttiin teoksiin Seher Yilmaz: Vad jag pratar om när jag pratar om rasism, Maija Laura Kauhanen: Ihmeköynnös ja Noora Dadu: Roolitus. Lukupiiri kokoontui yksitoista kertaa marraskuusta 2023 marraskuuhun 2024. Lukupiirin fasilitaattoreina toimivat Arlene Tucker sekä moninaisuusagentit Martina Marti ja Ilaria Tucci.

Moninaisuuden verkkoklinikat kunnan kulttuuritoimen ja kulttuurikohteiden työntekijöille -verkkokoulutukset järjestettiin huhtikuusta 2023 lokakuuhun 2024. Vuonna 2024 järjestettiin viisi verkkoklinikkaa. Klinikoiden ohjaajina toimivat moninaisuusagentit ja Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijät: Kemê Pellicer & Salla Fagerström, Irina Duskova & Anastasia Artemeva, Aura Linnapuomi & Svetlana Fassbender, Laura Gazzotti & Ilaria Tucci, Lisa Kalkowski & Tatiana Solovieva.

Tilaa taiteilijuuteen -hanke järjesti työpajan Saavutettavuusraideri tutuksi 27.1.2024. Työpajassa tutustuttiin siihen, mitä saavutettavuusraideri voisi sisältää ja miten sitä voi käyttää. Lisäksi keskusteltiin siitä, miltä omien tarpeiden, toiveiden ja rajojen auki kirjoittaminen tuntuu ja mitä kysymyksiä se herättää. Työpajan ohjasi Jemina Vainikka Lindholm.

Taiken kuntailtapäivä Miten kulttuurinen moninaisuus toteutuu kunnissa? 30.1.2024 toteutettiin webinaarimuodossa Taiken kuntien kulttuuritoiminnan asiantuntijapalvelun, Taiken moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelman sekä Kulttuuria kaikille -palvelun Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hankkeen yhteistyönä. Vuoden 2024 ensimmäisen kuntailtapäivän teemana oli kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät mahdollisuudet kunnissa. Kuntailtapäivän vieraiksi saapuvat opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro, Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja Tomi Purovaara sekä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö ja moninaisuusagentti Anna Litewka-Anttolainen. 

Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen järjestämän Runoretki luovuuteen -työpajan 18.5.2024 ohjaajana oli Riku Ryynänen.

Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin Kulttuuria kaikille -palvelun toimistolla 29.8.2024.

Historian vallattomat - Näkökulmia vammaishistoriaan -seminaari Kiasmassa 11.9.2024 järjestettiin yhteistyössä Kansallisgallerian, Tampereen Yliopiston, Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston ja Kynnys ry:n kanssa. Tapahtumaa tuki taloudellisesti Tukilinja.

Kulttuuria kaikille -palvelu, Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Globe Art Point järjestivät yhdessä Moninaisuus kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana 2025 -hankkeen juhlaseminaarin 22.11.2024 Taikessa, Helsingissä. 

DiDa - Disability Day Art & Action järjestettiin Taiteen talossa Turussa 5.12.2024. Festivaalin teemana oli sivistys. YK:n kansainvälisen vammaisten päivän (3.12.) kunniaksi järjestettävän DiDa-festivaalin ohjelma sisälsi Kimmo Salmisen Mielimaisemiani-teoksen, TaiKaTanssi-ryhmän liikeimprovisaatiota, Vapaan sanan spoken word -runoutta, Gen Z -tanssielokuvan, paneelikeskustelun liittyen Onko maailma valmis? -julkaisuun, Trio Elysiumin musiikkiesityksen sekä Vimma-palkinnon jaon. Juontajana toimi Hannele Cantell. Festivaalin järjestivät yhteistyössä Kynnys ry, Tukilinja-säätiö, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry.

Kurssit

Moninaisuuden sillanrakentaja (Diversity Bridger) -kurssi kesti 8 kuukautta ja oli suunnattu kuntien kulttuuripalveluissa työskenteleville. Kurssin tavoitteena oli vahvistaa kunnissa työskentelevien valmiuksia reflektoida sekä luoda uusia yhteyksiä ja toimintamalleja, joiden avulla he voisivat rakentaa yhdenvertaisempaa taide- ja kulttuurikenttää kotikunnassaan. Moninaisuuden sillanrakentaja -kurssilla kiinnitettiin erityistä huomiota rakenteellisen rasismin tunnistamiseen ja rasisminvastaisten käytäntöjen käyttöönottoon. Lisäksi käsiteltiin myös muita haastavia ja keskeisiä kysymyksiä, kuten yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden puutetta. Kurssi sisälsi luentoja, tapaamisia ja vastuullisuuskumppanuusohjelman, joka toteutettiin sekä muiden kurssilaisten kanssa että kurssilaisten omassa organisaatiossa. Kurssille haki 55 henkilöä ja osallistui 50 opiskelijaa, joista 44 valmistui.

Festivaalit ja tapahtumakokonaisuudet

Kulttuuria kaikille -palvelu osallistui edellä mainittujen tapahtumien lisäksi seuraavien festivaalien tai tapahtumakokonaisuuksien järjestämiseen: 

• Vammaishistoriakuukausi järjestettiin syyskuussa vuonna 2024 ensimmäistä kertaa Suomessa. Kulttuuria kaikille -palvelu oli yksi kuukauden alullepanijoista ja pääjärjestäjistä.
• Satakielikuukausi on vuosittainen monikielisyyttä juhliva jakso Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. sekä Maailman runouden päivän ja YK:n rasisminvastaisuuden päivän 21.3 välissä. Satakielikuukautta on järjestetty vuodesta 2015 alkaen. Pääkoordinaattorina on Monikielinen kirjasto.
• #StopHatredNow on vuosittainen kulttuurienvälinen ja antirasistinen tapahtuma-alusta. Pääjärjestäjänä on UrbanApa. 
• Sateenkaarihistoriakuukausi on vuodesta 2018 alkaen järjestetty tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria LHBTIQ-näkökulmista. Sateenkaarihistoriakuukautta koordinoi Sateenkaarihistorian ystävät ry. Kulttuuria kaikille -palvelu tuki Sateenkaarihistoriakuukauden viestintää.
• DiDa – Disability Day Art & Action -festivaali juhlistaa kansainvälistä vammaisten ihmisten päivää. Festivaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta päivästä ja esitellä vammaisten tekemää ja vammaisuutta käsittelevää kiinnostavaa taidetta. Kulttuuria kaikille -palvelu on yksi DiDan monista järjestäjistä.