Lausuntomme OKM:lle: Kulttuurin toimialan eettinen toimielin

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi lausuntoamme selvityshenkilön ehdotuksesta, joka koskee mahdollista eettisen toimielimen perustamista taiteen ja kulttuurin toimialalle. Selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin toimialalle tarvitaan eettinen toimielin. Sen tehtävät koskisivat sekä ennaltaehkäisevää että jälkikäteistä toimintaa pääpainon ollessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Selvityshenkilö esittää, että toimielin sijoitettaisiin hallinnollisesti Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen, kuitenkin niin, että se olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton sekä Taiteen edistämiskeskukseen mutta myös opetus- ja kulttuuriministeriöön nähden.

Kulttuuria kaikille -palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n lausunto

1. Pidättekö perusteltuna selvityshenkilön esittämää näkemystä, että taiteen ja kulttuurin alalle tulee perustaa eettisiä kysymyksiä käsittelevä toimielin?

Kyllä. Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry kannattaa selvityshenkilön esittämää näkemystä, että taiteen ja kulttuurin alalle tulee perustaa eettisiä kysymyksiä käsittelevä toimielin. Taiteen kentältä on tullut viime vuosina valtavasti esiin vallan väärinkäytön esimerkkejä, kuten häirintä- ja kiusaamistapauksia, syrjintää ja rasismia, joita esimerkiksi #metoo ja #BlackLivesMatter -liikkeet nostivat esiin. Seksuaaliseen ja sukupuolisen häirintään, vallan väärinkäyttöön, kiusaamiseen, tekijäsopimuksiin ja työolosuhteisiin ym. liittyviä eettisiä kysymyksiä käsittelevää taidealan eettistä toimielintä ei ole. Muilla aloilla on vastaavia toimielimiä. Lisäksi taiteen ja kulttuurin alalle tyypillistä prekaari työ. Epätyypillisissä ja tilapäisissä työsuhteissa olevat taiteen ja kulttuurin alan ammattilaiset ovat vaikeassa asemassa, kun eettisiä ongelmia olisi syytä tuoda esiin. Omalle toimeentulolle mahdollisesti aiheutuva riski ja valta-aseman hauraus ovat aiheuttaneet sen, että ainoa mahdollisuus on ollut epäkohdista vaikeneminen. Taiteen kentältä ovat puuttuneet rakenteet ja turvalliset kanavat eettisten väärinkäytösten käsittelemiseksi ja on syntynyt tilanne, jossa käsittelemättömiä asioita on kertynyt vuosikymmenien ajalta.

Tarvitaan aktiivista ja neutraalia toimijaa, jolla olisi toimivaltaa ja joka kykenee luomaan keskustelua taidealan eettisistä kysymyksistä. On kannatettavaa ja järkevää perustaa taiteen ja kulttuurin alalle yhteinen eettinen toimielin, eikä esimerkiksi niin, että jokaisella taidealalla olisi omansa.

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry huomauttaa, että eettisen toimielimen on ensiarvoisen tärkeää tiedostaa millaisia riskejä vähemmistöön kuuluminen aiheuttaa eettisissä ongelmatilanteissa. Siksi eettisen toimielimen kokoonpanoa rakentaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimielimen kokoonpanon moninaisuuteen. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän (toimikausi 9.1.-31.12.2020) tavoitteena on, että moninaisuus on kiinteä osa taiteen- ja kulttuurinalan organisaatioiden perustoimintaa. Rodullistettujen (POC, people of color) ja ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kokemaan rasismiin ja syrjintään on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi Cuporen tekemän tutkimuksen mukaan ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kokemukset syrjinnästä ovat yleisiä.(Tutkimus oli osa Kulttuuria kaikille -palvelun, Globe Art Pointin ja Cuporen Avaus-hankketta.)

Kulttuuria kaikille –palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n toteuttama Matkalla-hanke keskittyi vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden aseman kohentamiseen. Myös vammaisvähemmistöön kuuluminen voi aiheuttaa erityisiä riskejä eettisissä ongelmatilanteissa - yleisellä tasolla on tutkitusti tiedossa, että vammaisuus altistaa esimerkiksi seksuaaliselle hyväksikäytölle muita useammin. Mahdollinen riippuvaisuus toisten avusta voi myös altistaa vallan väärinkäytölle myös taidetyössä. Myös vammaisten ja viittomakielisten kohtaama syrjintä suomalaisella taidekentällä on yleistä: jo taiteilijaksi tuleminen on varsin haastavaa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen pääsyyn liittyvien esteiden vuoksi. Saavutettavuutta ei aina toteuteta lain vaatimalla tasolla, joko resurssien puutteen tai ongelmallisten asenteiden vuoksi. Syrjintä saattaa estää vammaisten taiteilijoiden työllistymisen, eikä vammaisia taiteilijoita juurikaan nähdä esimerkiksi taide- ja kulttuurialan päättävissä asemissa.

Vähemmistöjä ja marginalisoituja ihmisiä koskevissa eettisissä ongelmatilanteissa Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry voi tehdä yhteistyötä eettisen toimielimen kanssa. Meillä painotuksena ovat yhdenvertaisuuskysymykset saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyen, esimerkiksi kouluttaminen ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sparraaminen. Kulttuuria kaikille -palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n toimintakentällä on siis joitakin yhteneväisyyksiä kulttuurialan eettisen toimielimen toimintakentän kanssa. Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ei kuitenkaan keskity toimielimen ydinalueisiin eli häirintään, työhyvinvointiin tai työsuojeluun. Meillä ei myöskään esimerkiksi ole materiaaleja tai ohjeistuksia kulttuurialan ekologisiin toimintaperiaatteisiin liittyen. Olemme tuottaneet itse ja keränneet verkkosivuillemme myös muiden tuottamia materiaaleja liittyen yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen.

2. Miten suhtaudutte ehdotukseen perustaa taiteen ja kulttuurin alojen eettisiä kysymyksiä käsittelevä toimielin Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen?

Kulttuuria kaikille -palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n mukaan eettisen toimielimen kotipesäksi tarvitaan ehdottomasti toimija, jolla on resursseja ja olemassa oleva valmis hallinto. Kulttuuria kaikille -palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n mukaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö tai Taiteen edistämiskeskus olisivat luontevia paikkoja eettiselle toimielimelle, mutta toimielimen tehtäväkenttää ja riippumattomuutta tulee vielä täsmentää ja tuoda läpinäkyväksi. Mikäli eettinen toimielin sijaitsisi Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä, mitä tarkoittaisi, jos eettiselle toimielimelle tuotaisiin tapaus, jossa Taiteen edistämiskeskus olisi osapuolena? Eettisen toimielimen itsenäinen johto on todella tärkeää.

3. Miten arvioitte selvityshenkilön ehdotusta ko. toimielimen toimivallasta ja tehtävistä (erityisesti toimivallan osalta rajat suhteessa muihin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloihin sekä toiminnan osalta jako ja painotus ennaltaehkäisevän toiminnan ja jälkikäteisen toiminnan välillä)?

Kulttuuria kaikille -palvelun / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n näkemyksen mukaan eettisen toimielimen tehtäviin kuuluisi suositusten ja ohjeistusten tekeminen sekä vahva tiedottaminen, mutta ei isoja resursseja vaativa kouluttaminen. Eettisesti väärin toimimisessa tai vallan väärinkäytössä ei ole yleensä välttämättä kyse tiedon puutteesta. Enemmän olisi painoarvoa sillä, että toimielin kartoittaisi ja kokoaisi eettisiä suosituksia, ohjeita ja periaatteita sekä antaisi huomautuksia. Olisi tärkeää luoda selkeä ja läpinäkyvä malli sille, kuinka lainsäädännön ja eettisten periaatteiden noudattamattomuus vaikuttaisi tukien suuruuteen, saattaisi keskeyttää tuen tai sitä voitaisiin vakavissa tapauksissa jopa periä jälkikäteen takaisin. Eettisiin periaatteisiin sitoutuminen laajalti olisi hyvä imagokysymys taidealan toimijoille, mutta on tärkeää eri tavoin varmistaa, ettei sitoumus jää vain kuolleeksi kirjaimeksi vaan toteutuu käytännön toiminnassa, ja niiden toteutumista valvotaan.

Selvityksessä sanotaan, että “on syytä luoda linkki eettisten periaatteiden muodostamisen ja niiden noudattamisen – ja julkisen ja yksityisen taiteen ja kulttuurin rahoituksen – välille.” Pidämme tätä tärkeänä, kaikki toimijat eivät saa valtion rahoitusta.

Näemme, että tarvitaan keskitettyä ohjeistusta ja koulutusmateriaalia, jota kulttuuri- ja taidealan kattojärjestöt ja ammattiliitot voivat hyödyntää. Lisäksi eettisen toimielimen toimivaltaan kuuluisi linjausten tekeminen siitä, millä perusteilla rahoitus voidaan jättää myöntämättä ja tulevissa rahoituksissa periä takaisin erityisen räikeissä ja lakia rikkovissa tapauksissa. Esimerkiksi Taike voi omassa toiminnassaan soveltaa eettisen toimielimen linjausta siitä, miten rahoitusta voidaan jättää myöntämättä/pienentää/periä takaisin. Selvityksessä sanotaan: ”Sitoumus noudattaa eettisiä periaatteita vaikuttaisi mahdollisuuteen saada valtionavustus tai rahoitus”. Kannatamme tätä, ehdotamme, että rahoitusta voitaisiin siis periä takautuvasti pois, mikäli toimija on vakavalla tavalla jättänyt noudattamatta eettisiä periaatteita. On kuitenkin huomioitava, että rajoitukset saada valtionavustusta ovat teon vakavuuden suhteen kohtuullisia ja määräaikaisia, mikä antaa mahdollisuuden korjata toimintaa.

Näemme tärkeänä, että toimielimen toiminnassa tulee olla hyvin selkeää ja läpinäkyvää, millä periaatteilla ja kriteereillä kantelut käydään läpi ja ratkaistaan. Tämä on tärkeää väärinkäytösten uhreiksi joutuneille: on oltava selvää, mitä kantelun tekemisestä saattaa seurata. Toivomme, että eettisellä toimielimellä olisi sen kaltaista toimivaltaa, että se voi lausua julkisen rankaisevan / tuomitsevan päätöksen. "Mahdolliset seuraamukset valituksesta tai kantelusta voivat olla vain ei-sitovia: moite, huomautus tai ohjaava lausuma." Näemme, että jos päätökset ovat julkisia, on toiminnan korjaamiseen suurempi paine.

Tarvittaessa eettinen toimielin voisi ohjata tekemään kanteluita myös esim. yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetulle ja tarvittaessa poliisille.

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ymmärtää, että ennaltaehkäisevä työ on resurssiltaan järkevintä, ja että kanteluille määritellään jokin takaraja, esimerkiksi 10 vuotta. Kuitenkin pidämme tärkeänä, että erityisesti alkuvuosina voisi kanteluita tehdä myös pidemmältä ajalta jälkikäteen, koska aiemmin eettisten ongelmien raportoinnille kulttuurialalla ei ole ollut selkeää kanavaa. Julkisuuteen nousseet tapaukset kertovat siitä, että vakavan vallan väärinkäytön uhrit kärsivät teoista vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä, ja voi viedä aikaa, että uhri on valmis nostamaan asian esiin.

“Osa rahoituksen ehdoista voisi muodostua ehdoista, jotka liittyvät siihen, ovatko rahoituksen saajat sitoutuneet noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita ja ohjeita. -- Jotkut periaatteet saattavat olla niin tärkeitä, että ne katsottaisiin ”pakollisiksi”. Kaikkien toimijoiden pitäisi sitoutua vähintään niihin. Tätä sitoutumisprosessia voitaisiin tukea ottamalla eettisten velvoitteiden noudattaminen mukaan julkisen rahoituksen ehtoihin.” Kannatamme tätä, mutta pitäisi määritellä tarkasti, miten eettisten velvoitteiden noudattamista seurataan ja valvotaan ja miten esimerkiksi yksittäisten taide- ja kulttuurialan työntekijöiden ja freelancereiden ääni saadaan mukaan. Nyt ainoastaan työnantajan ääni kuuluu rahoittajalle (hakemuksissa, raporteissa jne.), ja taideorganisaatiossa työskentelevän kokemus eettisten periaatteiden toteutumisesta voi olla hyvinkin toinen.

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry pitää tärkeänä sitä, että on oltava mahdollisuus tehdä kantelu myös nimettömänä. Tämä suojelee uhrin asemaa ja mahdollisuuksia jatkaa työskentelyä prekaarilla taidekentällä. Kuitenkin tämä on hyvä: “rohkaistaan omalla nimellä tehtäviä valituksia. Tavoiteltaisiin kulttuurin ja asenteen muutosta niin, että omalla nimellä toimimisesta tulee epäeettistä kohtelua kokeneiden henkilöiden kohdalla normaali ja hyväksytty käytäntö”, ja tätä kohti ollaan jo menossa.

Selvityksessä todetaan: “On kuitenkin hyviä syitä harkita perustettavan toimielimen toimintakentän tai tarkastelun alueen ulottamista taiteen perusopetukseen ja taiteen ja kulttuurin alojen opetukseen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Näillä koulutuksen aloilla opitaan toimintakäytäntöjä, jotka ”periytyvät” koulutuksesta työelämään. Ne voivat olla eettisesti hyviä – tai huonoja tai kyseenalaisia.” Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry kannattaa tätä.

Osa alan eettisestä valvonnasta voi hyvin kuulua OKM:lle ja rahoittajan roolissa Taikelle. Tehtävät on tärkeä rajata huolellisesti.

4. Miten arvioitte selvitykseen ehdotuksia toimielimen hallinnosta ja rahoituksesta?

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry korostaa, että toimielimen kokoonpanoa muodostaessa tulee varmistaa, että se muodostetaan mahdollisimman moninaisesti. Ihanteellista, olisi, että mahdollisimman vähän toimielimen työntekijöistä on viranhaltijoita. Kuitenkin on tärkeää varmistaa, että neuvostolla on riittävä lakiasiantuntemus. On tärkeää, että toimielimessä on eri taidealojen osaamista ja myös taiteen ulkopuolelta tulevia näkökulmia. Taideneuvostoa esimerkkinä käyttäen, ideaalia on, että osa toimielimen jäsenistä olisi taiteen vapaalta kentältä, jotta varmistetaan, että neuvostossa on riittävästi tietoa freelance-positiossa toimimisesta. Suosittelemme, että rekrytoinnissa otetaan huomioon tavoitteellinen rekrytointi, eli varmistetaan ettei toimielimen kokoonpano ole kokonaan esimerkiksi valkoinen ja vammaton.

Toimielimen jäsenten ja kuultavien reilu palkkaaminen on tärkeää. Emme suosittele, että mallina käytetään esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen taidetoimikuntien jäsenten luottamustoimijuutta, jossa vertaisarviointia tekevä luottamushenkilö tekee määrättömästi palkatonta työtä.

Eettisen toimielimen rahoitus ei saisi viedä rahoitusta jo olemassa olevilta kulttuurialan toimijoilta. On ehdottoman tärkeää löytää riittävän kustannustehokas, toimintakentän kokoon suhteutettu malli. Osa toimielimen tehtävistä liittyy muuhun kuin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, kuten työsuojeluun, jotka yleensä kuuluvat aluehallintovirastoille, mutta joita nyt saattaa tulla myös kulttuurialan eettisen toimielimen käsiteltäväksi. Rahoitusta tulisikin saada muualta kuin valtion kulttuurialan budjetista. Osa budjetista voisi tulla esimerkiksi aluehallintovirastosta.

Selvityksessä sanotaan, että “mahdollisuus, että neuvosto ei tutki jotain asiaa, vaan asettaa ad hoc -pohjalta tai pysyvämmän käsittelyelimen, jaoston tai paneelin, vapauttaisi eettisen neuvoston kapasiteetin yleisempien eettisten kysymysten käsittelyyn.” Emme kannata tätä, se laajentaisi neuvoston kokoonpanoa ja lisäisi kuluja entisestään. Toimielimellä pitää olla riittävä osaaminen käsitellä kantelut.

5. Muut mahdolliset huomiot selvityshenkilön ehdotukseen liittyen?

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry muistuttaa, että eettisen toimielimen toiminnan tulee olla saavutettavaa. Kaikki toiminta on järjestettävä esteettömissä tiloissa. Korostamme vielä, että eettisen toimielimen kokoonpanossa moninaisuuden huomioiminen on hyvin tärkeää.