Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2022 jaettiin

Valtiollisen palkitsemisen päämääränä on antaa tunnustusta poikkeuksellisista saavutuksista ja kannustaa uutta luoviin ideoihin sekä hankkeisiin, jotka koituvat koko yhteiskunnan hyödyksi. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään henkilöille, joiden toiminta on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. 

Palkinnot jaettiin 13.9.2022. Jakotilaisuudessa juhlistettiin myös 50 vuotta täyttänyttä Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa.

Ministeri Honkonen korosti juhlapuheessaan osaamisen ja sivistyksen merkitystä tulevaisuuden voimavaroina. Tutkitun tiedon saavutettavuus, monimuotoinen tiedonjulkistaminen ja monikielinen tiedeviestintä ovat keskeisiä välineitä osaavan yhteiskunnan rakentamiseksi. Honkonen painotti myös sananvapauden ja tieteen vapauden merkitystä demokratian kulmakivinä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Neuvottelukunta seuraa tiedonjulkistamista laajasti. Tietokirjallisuuden ja perinteisemmän tiedeviestinnän keinojen lisäksi neuvottelukunta kannustaa kokeilemaan rohkeita tapoja julkaista tietoa, kuten Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Väliverronen toteaa: 

“Tiedeviestintä ja tietokirjallisuus tavoittavat yleensä ne, jotka ovat entuudestaan kiinnostuneita tiedosta ja arvostavat tiedettä. Lisäksi tarvitaan uusia tapoja puhutella erilaisia yleisöjä. Halusimme tällä kertaa palkita myös muutamia taiteilijoita, jotka työssään soveltavat ja välittävät tietoa uusille yleisöille. Toivottavasti heidän esimerkkinsä innostaa luoviin kokeiluihin.”

Palkintoperustelut

Taitelija, koreografi, TaM Sonya Lindfors monialaisesta tiedonjulkistamisesta yhteisöllisen taiteen keinoin

Sonya Lindfors on tehnyt jo vuosia vaikuttavaa ja vastuullista tiedonjulkistamistyötä monialaisten taideprojektiensa avulla. Hän on toiminut tanssijana, koreografina ja kouluttajana sekä taideyhteisö UrbanApan taiteellisena johtajana. Lindfors on luonut yhteisöllisiä tiedonjulkistamisen käytäntöjä erilaisten taide-, tiede- ja kansalaisyhteisöjen kanssa sekä käsitellyt puhuttelevasti aiheita, jotka suomalaisessa julkisessa keskustelussa on usein ohitettu. Samalla hän on raivannut tilaa tiedonjulkistamisen kentällä erilaisille vähemmistöille ja marginalisoiduille ryhmille sekä tehnyt näkyväksi tiedonjulkistamisen vallitsevia valta-asetelmia, kuten valkoisuuden dominanssin.

Lindforsin johtamien tanssitaideprojektien aiheita ovat olleet erityisesti mustuus ja rasismi, tasa-arvo, kulttuuriset representaatiot sekä kolonialismin perintö. Hän on herättänyt keskustelua moninaisuuden tunnistamisen ja inklusiivisuuden tärkeydestä sekä ruumiillisuudesta yhtenä asioiden kokemisen, tutkimisen ja kertomisen välineenä. Lindforsin toimintaa tiedonjulkistamisessa luonnehtivat yhteisöllisyys ja osallisuus, erilaisten hierarkioiden purkaminen sekä uusien toimintatapojen, toiminnan paikkojen ja kaikille parempien tulevaisuuksien etsiminen.

Dokumentaristi Suvi West tärkeästä ja ajankohtaisesta dokumenttielokuvasta Eatnameamet – Hiljainen taistelumme

Suvi Westin ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Eatnameamet – Hiljainen taistelumme (Vaski Filmi Oy 2021) liittyy hyvin ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen teemaan: saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmisteluun sekä sen kautta useisiin saamelaisyhteisön kokemiin kipupisteisiin suhteessa heihin kohdistuvaan vallankäyttöön.

Westin dokumentti nostaa taidokkaasti esille näkökulmia ja puheenvuoroja, jotka aihepiiriin liittyvässä julkisessa keskustelussa usein jäävät piiloon tai sivuutetaan. Näin dokumentti ja sen näkökulmat tekevät kokonaisuutta paremmin ymmärrettäväksi. Elokuva edustaa ansiokkaasti Suomessa varsin harvinaista yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa, omaa aikaamme kriittisesti tarkastelevaa ja vähemmistön ääniä esiin tuovaa dokumentarismia.

Westin tausta elokuvien tekijänä on monipuolinen. Hän ei ole kaihtanut käsitellä itseään lähellä olevia aiheita, vaikeitakin sellaisia. Samaan aikaan hän on kyennyt tarkastelemaan huumorin keinoin saamelaisuutta uudella tavalla. Esimerkkejä näistä ovat dokumenttielokuva Minä ja pikkusiskoni sekä televisiosarja Märät säpikkäät. Tiedonjulkistamisen kannalta Westin tuotanto osoittaa, kuinka julkisuudessa marginaaliin jääviä, usein kipeitäkin aiheita on elokuvallisin keinoin mahdollista avata uusien näkökulmien avulla.

Kuvataiteilija Riina Tanskanen yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin

Riina Tanskanen tuo esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kohtelua. Hänen sarjakuvataiteensa käsittelee epätasa-arvoa, kehonkuvaa, ulkonäköpaineita, seksuaalisuutta, rasismia ja seksismiä.

Tympeät tytöt -julkaisuissa käsitellään armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät. Sarjakuvan keinoin Tanskanen sanoittaa nykypäivän tyttöjen ja naisten kokemuksia ja antaa ilmiöille myös taustat. Hän tuo esiin, miten menneiden vuosisatojen filosofit ja oppineet, vallankäyttäjät ja tasa-arvon puolustajat ovat muovanneet yhteiskuntaa. Arkiset esimerkit tuovat näkyväksi ennakkoluulojen ja hierarkioiden pitkän historian ja painolastin.

Tanskasen työt vievät lukijat epämukavuusalueelle. Seksuaalinen häirintä on yleistä. Hän ottaa kantaa myös nykypäivän ulkonäkö- ja poseerauspaineiden mekanismeihin. Epämukavien aiheiden sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää, jotta kokemus ja häpeä ei jää yksilön taakaksi. Tanskasen työskentelyssä erottuvat erityisesti monikanavaisuus ja vaikuttavuus sekä yleisön moninaisuus.

Tanskanen osoittaa tiedonjulkistamisen tärkeimmän sanoman: asenteellisuus ja sortavat tavat asuvat meissä jokaisessa. Sen edessä on syytä olla nöyränä.

Muut palkitut:

• Näyttelijät, ohjaajat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama sekä dramaturgi Eva Buchwald ja ohjaaja Linda Wallgren tiedon ja taidon loisteesta teatteriteoksessa Aleksis Kivi
• Psykologi Julia Pöyhönen, psykologi Heidi Livingston sekä taiteilija Linnea Bellamine Fanni-lastenkirjoista
• Tutkimusprofessori Antto Vihma teoksesta Nostalgia. Teoria ja käytäntö
• Teoreettisen fysiikan dosentti, kosmologian tutkija Tommi Tenkanen maailmankaikkeuden avaamisesta tiedeviestinnän keinoin
• Kirjailija Anniina Ljokkoi, kirjailija, väitöskirjatutkija Liisa Kaski ja valokuvaaja Tuuli Mathisen teoksesta Perinnevegeä
• Toimittaja Tommi Nieminen sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta journalismin keinoin

Kaikki palkintoperustelut:

Lue opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista 2022

Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935