Yhdenvertaisuuslaki muuttui 1.6.2023
Eduskunta hyväksyi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen marraskuussa 2022 ja yhdenvertaisuuslain muutokset tulivat voimaan 1.6.2023. Yhdenvertaisuuslaki muuttuu muun muassa työelämän, kasvatuksen ja koulutuksen sekä häirinnän määritelmän osalta.
"Lain uudistus edistää merkittävästi yhdenvertaisuuden toteutumista, ehkäisee syrjintää ja vahvistavaa syrjinnän kohteeksi joutuneen ihmisen oikeusturvaa. Erityisen merkittävää on oikeussuojan vahvistuminen työelämässä", toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Lakiuudistuksella vahvistetaan syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta työelämässä laajenee ja jatkossa valtuutetulla on toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi siis olla yhteydessä 1.6.2023 alkaen myös, jos on kokenut tai epäilee kokeneensa syrjintää työelämässä. Toimivalta on rinnakkainen työsuojeluviranomaisen kanssa.
Uudistetun yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajien täytyy tehdä yhdenvertaisuustilanteen arviointi myös työhönoton osalta ja työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman täytyy sisältää myös selvitys yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätöksistä. Työnantajilla on kahden vuoden siirtymäaika yhdenvertaisuussuunnitelmien osalta.
Yhdenvertaisuuslaissa säädettyä velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta selkeytetään
Yhdenvertaisuuslaissa säädettyä velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta selkeytetään siltä osin, mitä viranomaisten, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien sekä työnantajien tulee ottaa huomioon arvioidessaan yhdenvertaisuustilannetta. Arviointi täytyy tehdä kaikki yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet huomioiden.
Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta laajenee varhaiskasvatukseen
Yhdenvertaisuuslaissa säädetty velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma laajenee koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite on toimipaikkakohtainen, mikä tarkoittaa, että jokaiselle varhaiskasvatuksen toimipaikalle on tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Siirtymäaika yhdenvertaisuussuunnittelun osalta on kaksi vuotta.
Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksien toteutumista sekä luoda yhteisiä käytäntöjä, jotka helpottavat varhaiskasvatuksen syrjimätöntä toimintaa
Häirinnän määritelmä muuttuu ja häirintään puuttumista vahvistetaan
Häirinnän määritelmä muuttuu siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Tämä tarkoittaa, että jatkossa häirintää voidaan arvioida myös ilman yksittäistä henkilöä eli häirinnän uhria, johon häirintä olisi kohdistunut. Löydät tarkempaa tietoa häirinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilta: Häirintä (siirryt sivustolle syrjinta.fi).
Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuu puuttua tiedossa olevaan häirintään vahvistuu ja selkeytyy. Mikäli koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä syyllistyy syrjintään.
Muutoksia kohtuullisiin mukautuksiin ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimintaan
Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa kohtuullisia mukautuksia koskevaa pykälää tarkennetaan. Kohtuulliset mukautukset koskevat uudistuksen jälkeen nimenomaisesti myös viranomaisen palvelun sisältöä. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti vammaisen henkilön tarpeet.
Lisäksi uudistetun lain mukaan asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimetty uhri. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi myös jatkossa suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.
