Valtioneuvoston selvitys julkaistu: Kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut monenlaista syrjintää
Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.
Selvityksessä tutkittiin kuurojen ja viittomakielisen
yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa
1900-luvulta nykypäivään. Samalla arvioitiin vääryyksien käsittelyyn
tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksiä.
Rotuhygieniaa ja rakenteellisia vääryyksiä
Tutkimusaineistossa kuurojen ja viittomakielisten kokemat
vääryydet on jaoteltu kahteen ryhmään. Rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden
poistamiseen pyrkineitä toimenpiteitä ovat muun muassa avioliittolaki,
sterilisaatiot, abortit sekä itsemääräämisoikeuden kieltäminen,
korvaleikkaukset ja viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta.
Yhteiskunnan rakenteellisia vääryyksiä havaittiin puolestaan kuurojen ja
viittomakielisten opinto-ohjauksessa, ammatinvalintaan vaikuttavissa
rakenteellisissa esteissä, koulutuksessa, työllisyys ja työelämäkokemuksissa,
sekä tulkkaus- ja viittomakielisissä palveluissa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöön on
kohdistunut monenlaista syrjintää koko tarkasteltavana olleena ajanjaksona.
Historiallisten vääryyksien ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset
vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia, ja kielteiset vaikutukset koskevat paitsi
monia yhteisön jäseniä ja itse yhteisöä myös koko suomalaista yhteiskuntaa.
Toimenpidesuosituksia prosessin jatkoon
Selvityksessä esitetään kahdeksan kuurouteen ja
viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneita hävittämispyrkimyksiä ja niiden
käsittelyä koskevaa totuus- ja sovintoprosessin toimenpidesuositusta.
Suositusten mukaan prosessiin osallistuville tulisi muun muassa taata
asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki, keskeisille toimijoille tulisi
tarjota koulutusta ennen prosessin yksityiskohdista sopimista ja prosessissa
tulisi ottaa huomioon myös väärintekijöiden näkökulma kunkin ajan
yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja
tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus on laadittu Helsingin yliopiston,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston, Humanistinen
Ammattikorkeakoulun, ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.
Lisätietoja
apulaisprofessori Hisayo Katsui, p. 040 7236680, etunimi.sukunimi@helsinki.fi