Saavutettavuus osa taiteellista prosessia
Viime blogikirjoituksessani otin esille kysymyksen, kuinka paljon taiteellisessa prosessissa voi/saa ottaa huomioon esimerkiksi saavutettavuusasioita. Pohdiskellaanpa.
Halu ymm�rt�� ihmiskuntaa laajemmin, ajoi minut noin 2 vuotta sitten N�k�vammaisten Kulttuuripalvelut ry:n kuunnelmakurssille. Kurssilla n�k�vammaiset keskustelivat kuunnelmista ja tekiv�t lopuksi itse pienen teoksen. Itse toimin vapaaehtoisena avustajana ja ty�nkuvani oli mm. yleinen opastus tiloissa sek� ruokailussa auttaminen. Kurssin aikana oma tavoitteeni oli tutkia miten n�k�vammaiset suhtautuu kuunnelmiin ja itse k�sikirjoituksiin.
Kurssin aikana k�vin pitki� keskusteluja muutamien n�k�vammaisten kanssa eriytyisesti k�sikirjoittamisesta. Millaisena n�k�vammainen kokee kuunnelmien nykytilanteen? K�vi ilmi, ett� k�sikirjoituksiin ei en�� panosteta niin paljoa ja erikoistehosteiden k�ytt� jakoi vahvasti mielipiteit�. Itse�ni mullistavin hetki oli se, kun er��ss� kuunnelmassa kuvailtiin maisemaa ja tunnelmaa erityisesti v�reill�. Mietin, ett� olisiko t�t� voinut tehd� jotenkin muuten? Siten, ett� n�k�vammainen p��sisi samaan mielikuvaan paikasta ja tunnelmasta. Tuo hetki oli se, kun aloin itse miettim��n taiteellisessa ty�ss� enemm�n sit� kohderyhm��, jolle "tuote" todenn�k�isesti tehd��n. My�hemmin ajattelu tuli my�s tuottamiseen. En tarkoita, ett� kuunnelmassa olisi tehty jotenkin v��rin vaan sit�, ett� se oli se hetki kun itse aloin ajattelemaan tekemisi�ni laaja-alaisemmin.
Nyt k�sikirjoitan ja ohjaan kolmea nykysirkusesityst�. Ensimm�inen niist� saa ensi-iltansa Cirko-festivaaleilla �itienp�iv�n� 12.5.2013 (C�ensemble - The Office). N�iden kaikkien teoksien pohjana on ollut ajatus tarinallisesta nykysirkusesityksest�. Miten sellainen rakennetaan? Suurin syy miksi l�hdin k�sikirjoittamaan nykysirkukseen oli se, ett� halusin kokeilla miten pystyn rakentamaan kuuroille soveltuvan tarinallisen esityksen. Miten pystyn kertomaan tarinan ilman dialogia? My�s musiikki on nykysirkuksessa usein suuressa roolissa, mit� jos sit� ei kuulekaan? Miten t�m� kaikki muutetaan teoiksi lavalla? Miten sirkusv�lineet ja -"temput" ovat osa suurempaa kokonaisuutta - tarinaa? Todella haastavia kysymyksi�, joihin uskon l�yt�v�ni vastauksen heitt�ytym�ll� tuleen. Nyt tajuan, ett� miksi nykysirkuksessa n�kee todella v�h�n draamankaaren omaavia esityksi�.
Miksi nykysirkukseen kirjoitetaan niin v�h�n tekstej�? Suurin syy t�h�n on varmasti se, ett� kyseist� taidemuotoa ei tunneta kovin hyvin. Oikeastaan sirkuslajeja ei tunneta ja sit� miten ne voi kirjoittaa paperille. Voisiko teatteriin n�ytelmi� kirjoittava n�ytelm�kirjailija kirjoittaa nykysirkukseen? Kyll� voi! Toivottavasti joku avaa keskustelun esimerkiksi Suomen N�ytelm�kirjailijat ja K�sikirjoittajat ry:ss� tai Teatterikorkeakoulussa dramaturgian koulutusohjelmassa.
Er�s ohjaaja sanoi minulle, ett� pilaan todenn�k�isesti teoksen ja kaiken luovuuden miettim�ll� n�it� rajoittavia tekij�it�. Olen hieman eri mielt�, sill� minusta t�m� avaa vain enemm�n ovia ja tuo uusia tuoreita ajatuksia tekemiseeni. Halusin kertoa ajatusmaailmastani sen takia, ett� mielest�ni mm. saavutettavuusasioita voi ottaa huomioon taiteellisen prosessin aikana. Erityisesti nykysirkuksessa.
P��pointtini oli: Menk�� ja tutustukaa erilaisiin ihmisryhmiin, sill� ne auttavat oikeasti miettim��n asioita ihan uudelta kantilta. Erilaisuus on voimavara jota pit�� hy�dynt�� kaikessa, niin taiteessa kuin urheilussa. Aina ei pid� perustaa jotain hanketta jonka puitteissa asioita tutkitaan ja tehd��n puoliv�kisin, vaan asioita kannattaa tehd� omasta mielenkiinnosta ja halusta kehitty� ihmisen�.
Helsingiss� 17.3.2013
Antti Hanhisuanto
Tunnelmaa loi Esko Elomaa - El�m�niloa.
