Lupa inspiroitua: taidetta, politiikkaa ja esteet�n residenssi
Vietin hiljattain innostavan aamup�iv�n kuunnellen vammaispoliittisesti
latautunutta taidekeskustelua. Suomalais-brittil�isess� keskustelussa
lainehti aiheita kuten onko vammaisille taiteentekij�ille ovia auki vai
ei, tai mik� on outsider-taidetta?
Tapaamisen k�ynnist�j�n� oli
taiteilija Aidan Moesbyn vierailu Suomessa. H�n oli matkustanut Arts
Councilin apurahan turvin Suomeen tapaamaan taiteilijoita, tuottajia ja
kuraattoreita. Kynnys ry:ll� tapaamisessa mukana olivat Kalle K�nkk�l�,
Ismo Helen, Sanni Purhonen ja Eili Ikonen eli Miss Kompro.
Moesby esitteli t�it��n ja tuntui suorapuheiselta ja helposti l�hestytt�v�lt� kaverilta. H�nen ty�skentelyns� l�ht�kohtana on teksti. Taiteessaan h�n k�sittelee sit� kielellist� ja visuaalista kuvastoa, jonka avulla me jokainen pyrimme j�rjest�m��n k�sityksi�mme ymp�rill� olevasta. Teokset rakentuvat usein tilaan ja niill� on monikerroksisia merkityksi�.
Mieleen j�i kuva teoksesta, jossa tavallisessa vessanpeiliss� piirtyi luettavaksi sana valheita. Teoksen tekij�in� oli ollut sy�mish�iri�iden takia hoitoon hakeutuneita ihmisi�. Moesby ty�skentelee usein yhdess� yhteis�jen kanssa. H�nen kokemuksensa loppuun palamisesta ja mielenterveyden horjumisesta ovat saaneet h�net haastamaan taiteessaan ihmisten ennakkok�sityksi� ja tarvetta m��ritt�� asioita.
K�sitetaiteilijana ja muutoinkin Moesby't� �rsytt�� ihmisten taipumus tehd� nopeita ja suoraviivaisia tulkintoja ja kategorisointeja. H�n esimerkiksi kysyy, miten rikkoa rajaa outsider-taiteen ja muuksi taiteeksi tunnustetun taiteen v�lill�. Ja miten edist�� taiteilijan ammatillisuutta jos takana ei ole muodollista taiteilijakoulutusta.
Suomessakin olemme py�ritt�neet mylly� taiteen ja vammaisuuden rajapinnoista. M��ritelm�n vammaispoliittinen taide on koettu kuvaavan taidetta, joka k�sittelee vammaisuuden kokemusta. Sill� on t�rke� paikkansa erilaisten identiteettien tutkimisessa ja vammaisen ihmisen kokemusten n�kyv�ksi tekemisess�. Mutta viime k�dess� kunnianhimoisesti tehty taide ei tarvitse monia m��reit�, se puhuttelee riippumatta tekij�st�. Ja taiteen tekij� on aina ihminen, jonka pit�isi pysty� el�m��n arkeansa ja mieluiten pysty� ansaitsemaan toimeentulonsa taiteen tekemisell�. Ja n�in my�s silloin kun taiteilija ei mahdu normiin esimerkiksi siten ett� olisi terve ja/tai vammaton.
Itse innostuin valtavasti Moesbyn yhden taustayhteis�n toimintatavasta ja mallista. Miksei perustettaisi Suomeenkin vastaavaa?! The Art House tukee monin eri tavoin etenkin vammaisia taiteilijoita heid�n urallaan eteenp�in. Sinne voisivat suomalaisetkin hakea residenssej�! Tiloissa on esteett�mi� ty�skentelytiloja ja asuntoja. Siell� voi saada k�yt�nn�n apua keskuksen py�ritt�jilt� ja muilta taiteilijoilta. Residenssi� hakeakseen taiteilijan ei t�ydy olla vammainen, mutta oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisten mahdollisuuksien kannattaja t�ytyy olla. Keskus on Wakefield-nimisess� kaupungissa, l�hell� on Leeds ja Manchester my�s.
Eik� joku meilt� Suomesta voisi menn� Wakefieldiin Art Houseen hakemaan inspiraatiota ja toiminnan mallia? Aidan Moesby voisi toimia yhten� linkkin�. Moesby tutki matkallaan erilaisia ty�skentelyn tapoja ja malleja ja arvostaa mahdollisuuksia luoda kontakteja, jotka johtavat kenties jonkunlaiseen yhteisty�h�n. H�nen ty�h�ns� voi tutustua osoitteessa aidanmoesby.co.uk.
Teksti ja kuvat: Sari Salovaara
Moesby esitteli t�it��n ja tuntui suorapuheiselta ja helposti l�hestytt�v�lt� kaverilta. H�nen ty�skentelyns� l�ht�kohtana on teksti. Taiteessaan h�n k�sittelee sit� kielellist� ja visuaalista kuvastoa, jonka avulla me jokainen pyrimme j�rjest�m��n k�sityksi�mme ymp�rill� olevasta. Teokset rakentuvat usein tilaan ja niill� on monikerroksisia merkityksi�.
Mieleen j�i kuva teoksesta, jossa tavallisessa vessanpeiliss� piirtyi luettavaksi sana valheita. Teoksen tekij�in� oli ollut sy�mish�iri�iden takia hoitoon hakeutuneita ihmisi�. Moesby ty�skentelee usein yhdess� yhteis�jen kanssa. H�nen kokemuksensa loppuun palamisesta ja mielenterveyden horjumisesta ovat saaneet h�net haastamaan taiteessaan ihmisten ennakkok�sityksi� ja tarvetta m��ritt�� asioita.
K�sitetaiteilijana ja muutoinkin Moesby't� �rsytt�� ihmisten taipumus tehd� nopeita ja suoraviivaisia tulkintoja ja kategorisointeja. H�n esimerkiksi kysyy, miten rikkoa rajaa outsider-taiteen ja muuksi taiteeksi tunnustetun taiteen v�lill�. Ja miten edist�� taiteilijan ammatillisuutta jos takana ei ole muodollista taiteilijakoulutusta.
 |
| Ismo Hel�n ja Aidan Moesby |
Suomessakin olemme py�ritt�neet mylly� taiteen ja vammaisuuden rajapinnoista. M��ritelm�n vammaispoliittinen taide on koettu kuvaavan taidetta, joka k�sittelee vammaisuuden kokemusta. Sill� on t�rke� paikkansa erilaisten identiteettien tutkimisessa ja vammaisen ihmisen kokemusten n�kyv�ksi tekemisess�. Mutta viime k�dess� kunnianhimoisesti tehty taide ei tarvitse monia m��reit�, se puhuttelee riippumatta tekij�st�. Ja taiteen tekij� on aina ihminen, jonka pit�isi pysty� el�m��n arkeansa ja mieluiten pysty� ansaitsemaan toimeentulonsa taiteen tekemisell�. Ja n�in my�s silloin kun taiteilija ei mahdu normiin esimerkiksi siten ett� olisi terve ja/tai vammaton.
Itse innostuin valtavasti Moesbyn yhden taustayhteis�n toimintatavasta ja mallista. Miksei perustettaisi Suomeenkin vastaavaa?! The Art House tukee monin eri tavoin etenkin vammaisia taiteilijoita heid�n urallaan eteenp�in. Sinne voisivat suomalaisetkin hakea residenssej�! Tiloissa on esteett�mi� ty�skentelytiloja ja asuntoja. Siell� voi saada k�yt�nn�n apua keskuksen py�ritt�jilt� ja muilta taiteilijoilta. Residenssi� hakeakseen taiteilijan ei t�ydy olla vammainen, mutta oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisten mahdollisuuksien kannattaja t�ytyy olla. Keskus on Wakefield-nimisess� kaupungissa, l�hell� on Leeds ja Manchester my�s.
Eik� joku meilt� Suomesta voisi menn� Wakefieldiin Art Houseen hakemaan inspiraatiota ja toiminnan mallia? Aidan Moesby voisi toimia yhten� linkkin�. Moesby tutki matkallaan erilaisia ty�skentelyn tapoja ja malleja ja arvostaa mahdollisuuksia luoda kontakteja, jotka johtavat kenties jonkunlaiseen yhteisty�h�n. H�nen ty�h�ns� voi tutustua osoitteessa aidanmoesby.co.uk.
Teksti ja kuvat: Sari Salovaara
 |
| Kalle K�nkk�l� ja Aidan Moesby parantavat maailmaa |
