Ohita navigaatio

Kenen kulttuuriperintö? Merkitykset, kokemukset ja vuoropuhelu -seminaari

Paikka: Kansallismuseon auditorio, Helsinki (tai pandemiatilanteesta johtuen virtuaalisesti). Seminaarissa pohditaan ajankohtaisia kulttuuriperinnön omistajuuteen, valtaan ja vuoropuheluun liittyviä kysymyksiä.

Museovirasto, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella toimiva HERIDI-hanke järjestävät 24-25.11.2021 seminaarin, jossa pohditaan ajankohtaisia kulttuuriperinnön merkityskamppailuihin, omistajuuteen, valtaan ja vuoropuheluun liittyviä kysymyksiä.

Pohdinnat ja kamppailut kulttuuriperinnön erilaisista merkityksistä ja kulttuuriperinnön todellisesta ja symbolisesta omistajuudesta ovat ajankohtaisia kaikkialla länsimaissa, myös Suomessa. Näiden teemojen esiin nousemista ovat vauhdittaneet muun muassa globaalit tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavat liikkeet, kulttuurisesta omimisesta käyty kriittinen keskustelu, kulttuuriperinnön repatriaatioon ja dekolonisaatioon liittyvät pyrkimykset sekä tavoitteet erilaisten vähemmistöjen kulttuuriperinnön tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Kulttuuriperinnön merkitykset ovat aina monikerroksisia ja näistä kerroksista voidaan tuottaa erilaisia, myös toisilleen vastakkaisia, kertomuksia.

Kulttuuriperinnön määrittelyissä on kyse vallasta. Kulttuuriperintöpolitiikka, viralliset kulttuuriperinnön määritelmät ja suojelukäytännöt eivät välttämättä pysty tavoittamaan eri ryhmien ymmärrystä ja kokemuksia kulttuuriperinnöstä. Tämä herättää kysymyksiä kuten: Kenen kulttuuriperintöä oikeastaan suojellaan ja kenen ehdoilla? Mikä kulttuuriperinnön säilymiseen itseasiassa vaikuttaa; historialliset merkitykset, talouden ehdot vai yhteisöjen tarpeet ja toiveet?

Museoviraston, Kulttuuria kaikille -palvelun ja Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella toimivan HERIDI-hankkeen yhteistyönä järjestämässä seminaarissa pohditaan ajankohtaisia kulttuuriperinnön merkityskamppailuihin, omistajuuteen, valtaan ja vuoropuheluun liittyviä kysymyksiä. Vastakkainasettelun sijaan seminaari kannustaa avoimeen ja kunnioittavaan vuoropuheluun. Tavoitteena on syventää ymmärrystä kulttuuriperinnön erilaisista merkityksistä ja niihin kytkeytyvistä kokemuksista, tunteista, arvoista ja valta-asetelmista.

Seminaari on kaksipäiväinen, joista toinen päivä sisältää tieteellisiä esitelmiä ja toinen laajalle yleisölle suunnattuja temaattisia paneelikeskusteluja.

Ilmoittautuminen

Seminaari on maksuton ja se tulkataan suomalaiselle viittomakielelle. Paikkoja Kansallismuseon auditoriossa on rajatusti. Seminaari lähetetään myös suorana verkossa. Etäosallistumislinkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille.

Ohjelma

Keskiviikko 24.11

8.30–8.40 Tervetuloa, kehittämisjohtaja Ulla Salmela, Museovirasto, pääjohtaja Tiina Merisalon videotervehdys, Museovirasto

8.40–9.00 Keskustelu: mistä tässä seminaarissa puhutaan? erikoisasiantuntija Satu Kähkönen, Museovirasto, toiminnanjohtaja Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu, apulaisprofessori Tuuli Lähdesmäki ja tutkijatohtori Johanna Turunen, Jyväskylän yliopisto

9.00–10.15 Valtaväestö tutkii kolonisoivia kulttuuriperintökäytäntöjä, puheenjohtaja Johanna Turunen

  • FT, dosentti Sanna Aro-Valjus, Suomen Assyriologisen Tutkimuksen Säätiö/Helsingin yliopisto: Kuka ”omistaa” Lähi-idän muinaisuuden ja kuka/miten sitä saa tutkia?
  • FT, KK, vanhempi yliopistonlehtori Riikka Haapalainen, Aalto-yliopisto: Antikoloniaalinen museotoiminta: case-esimerkkinä Egyptin varjo -projekti
  • Dosentti, yliopistonlehtori Anna Rastas, Tampereen yliopisto: Kohtaamisia ja kohtaamattomuutta. Uusien vähemmistöjen kulttuuriperinnön tallentamisesta –tapaustutkimuksena afrikkalaisten diaspora

10.15–10.30 Tauko

10.30–11.45 Kulttuuriperinnön merkitysten uudelleen tulkintaa, puheenjohtaja Rita Paqvalén

  • Dosentti, yliopistonlehtori Tuula Juvonen, Tampereen yliopisto: Poikamiesten kotimuseot – Voiko sateenkaarihistorialle antaa mahdollisuuden?
  • Dosentti, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss ja kulttuurituottaja Wisam Elfadl, Helsingin kaupunginmuseo: Afrosuomalaiset Helsingissä kulttuuriympäristön tulkitsijoina ja muokkaajina
  • FM, tietokirjailija Ira Vihreälehto, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura: Marginaalista museoon. Tuntemattoman sotavangin jäljillä mediassa, museossa ja kouluissa

11.45–13.00 Lounas

13.00–14.15 Kulttuuriperintöneuvottelut eri toimijoiden välillä, puheenjohtaja Satu Kähkönen

  • Apulaisprofessori Anna Wessman, Bergenin yliopisto: Arkeologiset esineet yksityisissä kokoelmissa – kenen kulttuuriperintöä?
  • FM, tietokirjailija Maija Kerko: Merkityskamppailu ja osallisuuden toteutuminen Lapinlahden sairaala-alueeseen kohdistuvan kansalaisaktivismin luomassa julkisessa tilassa
  • Arkkitehti, TkT Kirsti Reskalenko, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja HuK Salla Marjakangas, Oulun yliopisto: Vesivoimarakentamisen ristiriitainen kulttuuriperintö

14.15–14.45 Kahvi

14.45–16.00 Arkistot, aineistot ja yhteisöt, puheenjohtaja Tuuli Lähdesmäki

  • Yliopistonlehtori Marko Jouste ja työryhmä, Oulun yliopisto: Inarinsaamen puhekielen aineistojen käyttö ja palautus kieliyhteisölle
  • FT, toiminnanjohtaja Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu ja väitöskirjatutkija Maija Koivisto, Helsingin yliopisto: Muistamisen politiikka
  • Dramaturgi Emil Santtu Uuttu: Huomioita transihmisiä koskevan digitalisoidun kulttuuriperintöaineiston julkisista kuvailutiedoista

Torstai 25.11

9.00–9.10 Tervetuloa, ylijohtaja Elina Anttila, Suomen kansallismuseo

9.10–9.30 Kulttuuriperintö ja valta: Dekolonisoivia lähtökohtia päivän keskusteluun, väitöskirjatutkija Johanna Turunen, Jyväskylän yliopisto ja tutkija Áile Aikio, Lapin yliopisto

9.30–11.00 I Mitä kulttuuriperintö on?

Paneelissa keskustellaan kulttuuriperinnön käsitteestä ja erilaisista tavoista ymmärtää sitä. Keskustelut käsittelevät muun muassa sitä, millaisia arvoja, uskomuksia, maailmankuvia ja valtahierarkioita erilaisiin kulttuuriperintökäsityksiin sisältyy ja miten erilaiset käsitykset kohtaavat ja millaisin seurauksin. Keskustelun lähtökohtana on yhtäältä ajatus siitä, että kulttuuriperinnön käsitteellä voidaan organisoida ja tuottaa merkityksiä, ja toisaalta siitä, että käsite on monimerkityksinen, historiallinen ja kussakin ajassa uudelleen määriteltävissä.

Puheenjohtaja, projektipäällikkö Eeva-Kristiina Harlin, Siida

Keskustelijat, tutkija Áile Aikio, Lapin yliopisto, yliopistonlehtori Riikka Taavetti, Helsingin yliopisto, johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa, Kulttuurikeskus Caisa

11.00–12.30 Lounas

12.30–14.00 II Kulttuuriperinnön omistajuus

Paneelissa keskustellaan erilaisista kulttuuriperinnön symboliseen ja fyysiseen omistajuuteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista yhteisöjen sekä kulttuuriperintötyön käytänteiden ja prosessien näkökulmasta. Paneelissa pohditaan muun muassa sitä, mitä kulttuuriperinnön omistajuus tarkoittaa, miten se muodostuu ja kenelle ja miten käsitykset siitä muuttuvat. Keskustelussa huomioidaan myös omistajuuteen kytkeytyviä valtahierarkioita ja kiistoja.

Puheenjohtaja, pääjohtaja Susanna Pettersson, Nationalmuseum

Keskustelijat, tanssija Julian Owusu, ylijohtaja Elina Anttila, Suomen kansallismuseo, tutkija, erityissuunnittelija Marko Stenroos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

14.00–14.15 tauko

14.15–15.45 III Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriperintötyössä

Paneelissa keskustellaan siitä, miten erilaisia yleisöjä ja yhteisöjä osallistetaan kulttuuriperintökentän toimintoihin ja prosesseihin, mitä haasteita osallistamiseen ja osallistumiseen liittyy, kenen ehdoilla osallistuminen tapahtuu ja mitä osallistuminen ja osallisuus oikeastaan tarkoittavat. Paneelissa pohditaan erilaisia kokemuksia osallisuudesta ja pyritään löytämään hyviä ratkaisuja osallisuuden lisäämiseksi kulttuuriperinnön alueella.

Puheenjohtaja, moninaisuusasiantuntija ja taiteilija Martina Marti

Keskustelijat, yhteisömanageri, Elisa Sarpo, Suomen kansallismuseo, erityisasiantuntija Sari Salovaara, Kulttuuria kaikille -palvelu, museoamanuenssi Kari Huuskonen, Näkövammaisten liitto/Näkövammaismuseo

15.45–16.00 Loppupuheenvuoro, kehittämisjohtaja Ulla Salmela ja osastonjohtaja Mikko Härö, Museovirasto

Saavutettavuus

Sisäänkäynti Kansallismuseon auditorioon on esteetön ja se sijaitsee Mannerheimintien katutasossa pääportaikon alla (ovi A2). Sisäänkäynnin läheisyydessä on esteetön wc ja samasta tasosta pääsee suoraan auditorioon sekä yleisöhissillä museorakennuksen kaikkiin kerroksiin. Auditoriossa on induktiosilmukka ja seminaari tulkataan tarvittaessa suomalaiselle viittomakielelle. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita.

Seminaarin kieliä ovat suomi, suomalainen viittomakieli, ruotsi ja englanti.

Lisätietoja Kansallismuseon saavutettavuudesta.

Lisätietoja seminaarista:

Kenen kulttuuriperintö? -seminaarin verkkosivu (museovirasto.fi)

Erikoisasiantuntija Satu Kähkönen, Museovirasto: satu.kahkonen@museovirasto.fi

Apulaisprofessori Tuuli Lähdesmäki, Jyväskylän yliopisto: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi

Lisätietoa HERIDI-hankkeesta (jyu.fi)

Siirry sivun alkuun
  • jaa: Facebook
  • jaa: Twitter
  • jaa: Linkedin