Ohita navigaatio

Kulttuuripassin jatkohanke

Kulttuuria kaikille -palvelu koordinoi Kulttuuripassin jatkohanketta (12/2014-12/2017). Hankkeen tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. 

Kulttuurielämys ei ole luksusta!


Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ihmiset joutuvat tinkimään kulutuksestaan, ja kulttuuripalvelujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kulttuurielämään osallistuminen ja taide-elämysten kokeminen ei kuitenkaan ole luksusta, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus. Kulttuuripassin jatkohankkeen lähtökohtana on, että jokaisella tulisi olla varallisuudesta riippumatta mahdollisuus käyttää itseä kiinnostavia taide- ja kulttuuripalveluja, ja kokea olevansa haluttu ja tervetullut kävijä.

Kulttuuripassin jatkohanke jatkaa Kulttuuripassin pilotointihankkeen (9/2014-12/2015) työtä. Pilotointihankkeessa Espooseen luotiin Kaikukortti-toimintamalli. Jatkohankkeessa Kaikukortti-toimintamallia on kokeiltu Kainuussa ja mallia on muokattu vastaamaan paremmin harvemmin asuttujen alueiden ominaispiirteitä. 

Kaikukortti on tarkoitettu Kaikukortti-verkostoissa mukana olevien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden asiakkaille, jotka ovat tiukassa rahatilanteessa, eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, konsertteihin, tanssiesityksiin tai teatteriin. Kortilla voit hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. 

"Kun rahat ovat tiukalla, kulttuuririennoista säästää ensimmäiseksi, koska ne eivät ole välttämättömiä. On aika eri asia päästä paikan päälle sen sijaan, että istuisi kokona tv:n ääressä seuraamassa taltiointia. Kaikukortti on täyden kympin juttu!" (Espoolainen Kaikukortin käyttäjä 2015)

Espoossa Kaikukortti on pysyvässä käytössä

Espoon kaupunki on ylläpitänyt Kaikukortti-verkostoa vuoden 2016 alusta lähtien. Verkostossa on mukana yli 20 sosiaali- ja terveysalan toimijaa sekä yli 20 kulttuuritoimijaa. Lue lisää Espoon Kaikukortti-toiminnasta täältä sekä Espoon kaupungin verkkosivuilta


Kainuussa Kaikukortti-toiminta jatkuu 

Kainuussa Kaikukortti-toiminta jatkuu vuoden 2016 kokeilun jälkeen vuonna 2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote), Kainuun kuntien ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhdessä ylläpitämänä. Kainuun Kaikukortti-verkostossa on lähes 30 kulttuuritoimijaa ja yli 40 sosiaali- ja terveysalan toimijaa.  Lue lisää Kainuun Kaikukortti-toiminnasta täältä sekä Kainuun soten verkkosivuilta (tulossa helmikuun 2017 alussa).

Kulttuuripassin jatkohankkeen tavoitteet


Kulttuuripassin jatkohankkeen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja kulttuurin saavutettavuutta. Tavoitteena on edistää pienituloisten nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on parantaa pienituloisten henkilöiden elämänlaatua, terveyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. 

Hankkeessa luotu Kaikukortti-toiminta luo uusia yhteistyön muotoja kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille ja tuo uusia yleisöjä kulttuuritarjonnan piiriin. Kaikukortti edistää sosiaali-, terveys- ja kulttuuripuolen rakenteellista yhteistyötä ja tukee sosiaalista kuntoutusta. Kaikukortin avulla kulttuuritoimijat voivat lisätä toimintansa käyttöastetta ja kasvattaa tunnettuuttaan myös yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi ja voi toimia työkaluna kulttuurin saamiseksi mukaan mm. kuntien hyvinvointikertomuksiin, HYTE-työryhmiin, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin sekä maakunnalliseen soteen.

Tavoitteena on, Kaikukortti-toiminta leviää asteittain pysyväksi toimintatavaksi koko Suomeen toiminnasta kiinnostuneille alueille. 

Kulttuuripassin jatkohanketta rahoittaa Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry (Kulttuuria kaikille -palvelu) ja opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kaikukortin historiaa

Kaikukortti-toiminnan perustukset luotiin syksyllä 2014 yhdessä espoolaisten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Suunnittelutyöhön osallistui myös näiden alojen valtakunnallisia asiantuntijoita. Kainuussa toimintamallia muokattiin syksyllä 2015 yhdessä paikallisten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa huomioimaan paremmin harvemmin asuttujen alueiden ominaispiirteitä kuten kulttuurin lähitarjonnan pienemmän määrän, pitkien välimatkojen ja julkisen liikenteen niukkuuden mukanaan tuomia haasteita. 

Espoon suunnittelutyössä syksyllä 2014 olivat mukana Espoon aikuisten sosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus, Espoon Klubitalo ja Valtakunnallisen Verso ry (entinen Työttömien ja velkaisten tuki ry). Kulttuuripuolelta suunnittelutyöhön osallistuivat Espoon Kaupunginteatteri, Gallen-Kallelan museo, Sellosali, Tanssiteatteri Glims & Gloms, Lastenteatteri Unga Teatern, PianoEspoo-festivaali, April Jazz -festivaali sekä Tapiola Sinfonietta. Suunnittelutyössä oli lisäksi mukana sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan valtakunnallisia asiantuntijoita.


Kainuun Kaikukortti-kokeilun suunnittelutyössä olivat  mukana Kainuun kuntien etsivät nuorisotyöt, Kainuun soten aikuissosiaalityön palvelut ja aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoitopalvelut, Puolangan sosiaalitoimisto, Puolangan kuntouttava työtoiminta ja Puolangan Nuorten valmennuspaja Sarka, Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, Klubitalo Tönäri/Nuorten ystävät ry sekä Kajaanin Työvoimayhdistys ry.  Kulttuuripuolelta mukana olivat Askanmäen keräteatteri, Esittävän taiteen kollektiivi Vaara, Kajaanin kaupunginteatteri, Kulttuuriosuuskunta G-voima, Nykytanssin tuotantoryhmä Routa, Kajaanin runoviikko Sana ja Sävel, Kuhmon Kamarimusiikki, Veisuuvestivaali, Kuhmo-talo, Kaukametsän kulttuuripalvelut, Juminkeko - Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus, Pajakkakino ja kaikkien Kainuun kuntien kulttuurivastaavat. Suunnittelutyössä oli lisäksi mukana sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan alueellisia asiantuntijoita.

Kaikukortti-toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin tietoa erilaisista Keski-Euroopassa käytössä olevista vastaavista malleista. Esimerkkejä ovat mm. Belgiassa pääsylippuja ”leivän hinnalla” kulttuuripalveluihin tarjoava Article 27 -yhdistys ja Itävallassa maksuttomiin pääsylippuihin oikeuttavaa ”kulttuuripassia” jakava Hunger auf Kunst und Kultur -yhdistys.


Etsimme Kaikukortista kiinnostuneita tahoja


Kulttuuria kaikille -palvelu etsii Kaikukortista kiinnostuneita kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Jos kiinnostuit, otathan yhteyttä, kerromme mielellämme lisää: hankejohtaja Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille -palvelu, aura.linnapuomi (a) cultureforall.fi, puh: 040 931 0576. Lisäksi otamme mielellämme vastaan tietoa toiminnasta ja hankkeista, joilla on yhtymäkohtia Kulttuuripassin jatkohankkeeseen.


Kulttuuripassin pilotointihankkeen loppuraportti [DOC] 
Kulttuuripassin pilotointihankkeen loppuraportti [PDF]

Espoon Kaikukortti-kokeilun kyselyraportti [PDF] 
Espoon Kaikukortti-kokeilun kyselyraportti [DOC] 

Lisätietoja: 

Aura Linnapuomi, hankejohtaja 
Kulttuuria kaikille -palvelu
aura.linnapuomi (a) cultureforall.fi 
puh: 040 931 0576

Mira Haataja, hankekoordinaattori
Kulttuuria kaikille -palvelu
mira.haataja (a) cultureforall.fi
puh: 040 213 6339

Siirry sivun alkuun

Kaikukortin graafinen kuva-elementti



Etsimme Kaikukortista kiinnostuneita alueita sekä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita.


Otathan yhteyttä!

Aura Linnapuomi, hankejohtaja 
Kulttuuria kaikille -palvelu
aura.linnapuomi (a) cultureforall.fi 
puh: 040 931 0576

Mira Haataja, hankekoordinaattori
Kulttuuria kaikille -palvelu
mira.haataja (a) cultureforall.fi
puh: 040 213 6339


Kaikukortin punainen logo, jossa sana Kaikukortti kapenee loppua kohti ja on hieman vinossa


Espoon kaupungin logo

Kaikukortti Espoossa (Espoon kaupungin verkkosivuilla)


             Kainuun vaakuna

        Kainuun kunnat
          Kainuun sote

Kaikukortti Kainuussa (Kainuun soten verkkosivuilla) 


Kulttuuripassin jatkohanketta ohjaavat: